Kulttuuri

Musta Mooses ja muut tekijänaiset historiasta – Maria Petterssonin podcast on yllättävää ja kiehtovaa kuunneltavaa

Maria Petterssonin podcastsarja on jatkoa Twitterissä alkaneelle projektille, jossa tuodaan esiin vähemmän tunnettuja naisia historiasta.
Maria Petterssonin podcastsarja on jatkoa Twitterissä alkaneelle projektille, jossa tuodaan esiin vähemmän tunnettuja naisia historiasta.

Maria Pettersson ja jännät naiset

★★★★★ Tiedätkö, kuka oli Musta Mooses, Sonja Kultanäppi tai Miamin Kokaiinikummitäti? Moni ei tiedä, sillä naisten rooli historiassa on ollut marginaalissa. Siksi nämä ja monet muut tekijänaiset ansaitsevat tulla esiin.

Esiintuomisesta on kiittäminen Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Petterssonia ja Historian jännät naiset -projektia, joka sai alkunsa viime vuonna Twitterissä. Ideana oli julkaista päivittäin jonkun vähemmän tunnetun mutta historiaan jääneen naisen tarina. Naisten tarinoista julkaistiin vasta myös kirja.

13-osainen podcastsarja Maria Pettersson ja jännät naiset on onnistunutta jatkumoa teemalle. Siinä näkökulmaa laajennetaan kiinnostavilla asiantuntijahaastatteluilla. Tuloksena on yllättävää, kiehtovaa ja sivistävää kuunneltavaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

On ilo kuunnella huolella tehtyä podcastia, jonka rakenne on selkeä, näkökulmat mietittyjä ja käsittelytapa lennokas.

Mukana myös pahisnaisia

Ensimmäisessä jaksossa paneudutaan naispuolisiin ihmisoikeustaistelijoihin. Yksi heistä on hyväksikäytetty orja ja orjien pelastaja Harriet Tubman, joka sai lisänimen Musta Mooses ohjatessaan Mooseksen tavoin orjia vapauteen. 1800-luvun Yhdysvalloissa vaikuttanut Tubman ajoi myös naisten äänioikeutta.

Tuloksena on yllättävää, kiehtovaa ja sivistävää kuunneltavaa.

Jäädäkseen historiaan naisten on pitänyt ylittää moninkertaisesti esteitä.

Haastateltavana on ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmed, joka kertoo muun muassa siitä, mikä saa ihmisoikeustaitelijan jatkamaan, vaikka kiitosta ei satelisi.

Eivät kaikki naiset suinkaan pyhimyksiä olleet. Toisessa jaksossa tavataan historian pahisnaisia, kuten venäläinen mestarivaras Sonja Kultanäppi ja kolumbialainen huumeparonitar, salakuljetuksen pioneeri.

Tarinat ovat huikeita, ja niistä voi päätellä ainakin sen, että jäädäkseen historiaan naisten on pitänyt ylittää miehiin nähden moninkertaisesti esteitä, murtaa ennakkoluuloja ja tehdä lannistumattomasti töitä asiansa eteen. Melkoisia supernaisia siis.

Yle Areena

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.