Jännitystä ja huumoria
leikki-ikäisille

Otso (Thomas Dellinger) antaa Kyöstillekin paikan ravintoketjussa.
Otso (Thomas Dellinger) antaa Kyöstillekin paikan ravintoketjussa.

Kurnuttava Sammakko: Otso ja varpaansyöjät, Anja Portinin kirjoittaman lastenkirjan pohjalta käsikirjoittanut Juho Golnick, ohjaus Samu Loijas, musiikki Valtteri Lipasti, lavastus ja puvustus työryhmä, ensi-ilta 27.9. Orpolassa.

”Äyriäinen syö levää, silli syö äyriäisen, turska syö sillin… Viimeisenä jonossa oli ihminen, jonka lautasella maata mötkötti kala. Se oli luultavasti se turska, joka oli syönyt sillin. Yhtä asiaa kirjassa ei kuitenkaan kerrottu.”

Otso ja varpaansyöjät -kuvakirjassa (2015) leikki-ikäinen nimihenkilö saa tietää ravintoketjusta ja alkaa pelätä, että joutuu pelottavan ihmissyöjäotuksen kitaan.

Anja Portinin kirjoittama ja Timo Mänttärin kuvittama tarina tarkastelee lämpöisellä huumorilla lapsen pelkoja ja rohkeuden heräämistä.

Kiertävä lastenteatteri Kurnuttava Sammakko on tehnyt kirjan pohjalta puolituntisen, 3–6-vuotiaille lapsille suunnatun monologiesityksen.

Juho Golnickin käsikirjoittamassa ja Samu Loijaksen ohjaamassa esityksessä on hippunen jännitystä, kosolti höpsöttelevää huumoria sekä pelkojen voittamisesta ja osallistavista elementeistä syntyvää vapautumisen tunnetta.

Näyttelijä Thomas Dellinger sujahtaa sutjakkaasti niin Otson, mummun kuin isänkin rooleihin. Keskelle näyttämökuvaa on pystytetty kapea sermi, jonka takana esiintyjä pyörähtää kerran jos toisenkin, muuntautuen aina lennossa hahmosta toiseksi. Hupaisa ratkaisu tuo näyttämölle sopivasti säpinää.

Dellingerin työskentely on ilmeikästä ja täsmällisesti rytmitettyä. Samalla siinä on lupsakkaa rentoutta, joka tulee esiin erityisesti siinä, miten esiintyjä puhuttelee katsojia ja reagoi valppaasti yleisön edesottamuksiin. Valtteri Lipastin musiikki tukee hienovireisesti tarinamaailman käänteitä.

Päiväkoteihin ja erilaisiin lastentilaisuuksiin tilattavan esityksen lavastus on tietysti kevytrakenteinen, mutta kumminkin yksityiskohtainen. Esineistö – kuten muovihirviö Kyösti, mummun söpö kissa sekä ongenvapa ja kalat – pitävää esiintyjän liikkeessä ja pienten katsojien mielenkiinnon yllä.

Uudessa turkulaisessa kulttuuritilassa Orpolassa ensi-iltansa saanut esitys tempaisi yleisönsä mukaan tekemisen meininkiin.

Lapset saivat tehdä ääniefektejä, kuten raskaita askelia ja oven narinaa sekä murista kuin metsän kuninkaat – jotka eivät kuulu ravintoketjuun.


ANNINA KARHU