Vapaata sanojen sointia

Sonja Jokiniemen Hmm tutkii kieltä sanojen, liikkeen ja äänen välimaastossa.
Sonja Jokiniemen Hmm tutkii kieltä sanojen, liikkeen ja äänen välimaastossa.

Sonja Jokiniemi: Hmm. Konsepti, ohjaus ja esitys Sonja Jokiniemi, dramaturgia Miguel Angel Melgares, äänisuunnittelu Natalia Domínguez Rangel, valosuunnittelu Katinka Marac, pukusuunnittelu Janneke Raaphorst. Vierailuesitys, nykytaidetila Kutomo 25.4.

Tanssi- ja esitystaiteilija Sonja JokiniemenHmm liikkui kerronnallisuuden ja jaettujen merkitysten laitamilla. Lämminhenkinen soolo rakensi tilaa kielellisille poikkeamille ja vokaalisille äänteille merkityksen rakennusaineksena.

Syntyään kuopiolaisen Jokiniemen ääni- ja esineperformanssin paletilla oli punaisen ja vihreän eri sävyissä sellofaania ja maalattua sahatavaraa. Hmm-teoksessa esineet elollistuivat taiteilijan kehon liikkeissä ja äänteissä.

Vain muutamien syntaksiltaan rikottujen lauseiden varassa esitys saattoi estradille tempoilevia ja herkkiä tunnetiloja, riippuvaisuussuhteita, väkivaltaa ja erotiikkaa. Se konkretisoi kielen kehollisuutta haastamalla sanojen keskeistä roolia kommunikoinnissa.

Kiinnostus kieleen tuntuu tehneen paluuta viimeaikaisessa esitystaiteessa. Ei kuitenkaan rakenteina tai universaaleina merkityksinä, vaan hetkellisinä kehollisina ja kehojenvälisinä kokemuksina. Jokiniemi on tutkinut kielen yksilöllisyyttä jo useammassa teoksessaan. Hmm:n rinnalla on muotoutunut muun muassa yhteisötaidehanke Ilman aakkosia autististen nuorten aikuisten kanssa.

Tanssia Lontoon Laban Centerissä ja teatteritaidetta Amsterdamin Das Artsissa opiskelleen Jokiniemen teoksen oikuttelevalle kielelle voisi etsiä yhtymäkohtia esimerkiksi kirjallisuuden nonsensen, 1900-luvun puolivälin absurdin teatterin tai alkuvuosikymmenien venäläisen avantgarden Zaumin kielellisistä kokeiluista.

Hmm-teoksessa sanat ja äänteet eivät kuitenkaan tunnu outouttavilta tai tyhjiltä sonorisilta kuorilta. Pikemmin esitys tuottaa monimerkityksisyyttä tilan, kielen, liikkeen ja äänen kosketuspinnoilla.

Hmm on silti myös äänten ja kielellisen materiaalin rytmikästä näytteillepanoa. Esitystilaan syntyvä soiva aines milloin poukkoilee kaoottisena, milloin herkistyy ja hiljenee. Tyylikäs ja paikoin hullunkurinenkin esitys pitää taidokkaasti otteessaan ja keskustelee omintakeisin keinoin kielen moniulotteisuudesta.

RIIKKA NIEMELÄ

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.