Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien asioita ajava yhdistys, Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat ry, täyttää sata vuotta historiallisen kovina aikoina. Koronapandemia on aiheuttanut liiton mukaan kotimaisille draamakirjailijoille jopa kolmen miljoonan euron tappiot.
– Valtio on korvannut teattereille menetettyjä tuloja, mutta tuki ei ole valunut näytelmäkirjailijoille, jotka ovat yhtä lailla menettäneet rajoitusten takia lipputulonsa. Kotimainen näytelmä on kuitenkin suuri syy sille, miksi teatterit ovat ylipäätään olemassa, liiton hallituksen puheenjohtaja Sami Keski-Vähälä sanoo.
Näytelmäkirjailijat saavat palkkionsa rojalteina lipunmyynnistä vasta, kun näytelmiä esitetään. Koronan suljettua teatterit tekijänoikeuspalkkiot ovat jääneet saamatta.
Palkkiot olivat pinnalla silloinkin, kun Suomen näytelmäkirjailijaliitto (Sunklo) perustettiin sata vuotta sitten draamakirjailijoiden oikeuksia ajamaan. Uusi Suomi kertoi tuoreeltaan vuonna 1921, mihin liittoa tarvitaan: ”On muodostumassa jonkinlaiseksi urheiluksi tekijäpalkkion tilittämättä jättäminen". Lehden mukaan uuden liiton piti estää "nykyinen varkainviljelys.”
Sadassa vuodessa on menty eteenpäin. Teatterit tilittävät nykyisin tunnollisesti tekijänoikeusmaksut esittämistään näytelmistä.
Sunklo vaihtoi nimensä Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat ry:ksi vuonna 2012, ja edistää nykyisin myös elokuvia ja tv-sarjoja tekevien käsikirjoittajien etuja. Heidän talouteensa korona ei ole iskenyt yhtä kovaa. Tv-draama elää nousukiitoa, ja sarjoja on tehty myös pandemian aikana.
Työsarkaa riittää silti. Sunklon laskelmien mukaan suomalaisten käsikirjoittajien palkkiot ovat vain murto-osa pohjoismaisten kollegoiden tuloista.
– Jos halutaan koukuttaa katsoja kahdeksaksi tunniksi ja viideksi jatkokaudeksi ruudun eteen, se tapahtuu tarinan eikä erikoistehosteiden avulla. Suomessa tv-sarjojen budjetit ovat kasvaneet viime vuosina. Lisärahaa on suunnattu kuvausvaiheeseen ja jälkituotantoon mutta ei käsikirjoittamiseen. Olisi tärkeää nostaa merkittävästi myös suomalaisia käsikirjoitusbudjetteja, jotta työtä voitaisiin tehdä yhtä pitkäjänteisesti kuin muissa Pohjoismaissa, Sunklon toiminnanjohtaja Sonia Meltti toteaa.
