Rent tuo slumminuoret iholle

Mira Luoti ja Raine Heiskanen ovat Rentin pääpari. Kumpikin osaa ottaa tilansa ja tekee uskottavan roolin Marco Bjurströmin ohjauksessa.
Mira Luoti ja Raine Heiskanen ovat Rentin pääpari. Kumpikin osaa ottaa tilansa ja tekee uskottavan roolin Marco Bjurströmin ohjauksessa.

• Jonathan Larson (tarina, sävellys, sanoitus): Rent, ohjaus Marco Bjurström, kapellimestari Antti Vauramo, koreografia Mindy Lindblom, suomennos Sami Parkkinen, lavastus Bjurström & Raine Heiskanen, valot Janne Teivainen, äänisuunnittelu Sakari Kiiski, puvut Jarkko Valtee. Ensi-ilta Aleksanterin teatterissa 19.10.2012.

Rent-musikaalin ensi-illassa Helsingin Aleksanterin teatterissa itkettiin ja naurettiin.

Suurin syy tunteenpurkauksiin oli Jonathan Larsonin upea, henkilökohtainen ja koskettava tarina ikuisine teemoineen: rakkaus, menetys, itsensä löytämisen tarve, ystävyys.

Esiintyjät ja muusikot heittäytyivät Manhattanin Alphabet Cityssä asuvien slumminuorten elämään niin uskottavalla ja empaattisella tavalla, että kurkkua kuristi.

Ja herkistävää oli myös 30-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävän ohjaajan Marco Bjurströmin ilo ja kiitollisuus unelmansa konkretisoitumisesta, rakastamansa musikaalin toteuttamisesta ammattilaisversiona ensimmäistä kertaa Helsingissä.

Tekemisen intohimo ei voi olla vaikuttamatta myös katsojaan, se näkyy ja tuntuu.

Musiikki edellä

On todella ihme, että teosta ei ole esitetty aiemmin Helsingissä. Läpisävelletty rock-musikaali on laulajille melko vaativa, mutta musiikki on 80-90-lukujen melodisen rockin ilmentymineen erittäin mukaansatempaavaa.

Ohjaajana Bjurström on tehnyt vahvan valinnan musiikin puolesta. Henkilöhahmot rakennetaan vähin eväin luottaen lähes pelkästään esiintyjän omaan artistikarismaan. Koreografi Mindy Lindblomillakaan ei ole ollut paljon tehtävää isojen ryhmäkohtausten suunnittelussa, koska niitä ei juuri ole. Sen sijaan esimerkiksi Mimiä esittävä Mira Luoti (PMMP:stä tuttu) joutuu taipumaan sooloissaan sekä vaativaan koreografiaan että vaativaan lauluun. Hän ei onnistu kokonaisuudessa ihan nappiin, vaikka edellytykset ovat erinomaiset.

Näyttelijöinä ja laulajina vahvaa työtä tekevät niin Natalil Lintala Joannana kuin Ensembleen kuuluva Ilona Chevakova. Pidän myös Heikki Mäkäräisen nörtähtävästä Markista ja Matti Leinon nallekarhumaisesta Tom Collinsista. Vaikka laulajana Peter Pihlström ei ehkä ylläkään aivan ammattilaistasolle, valovoimaisuudessaan hän on supertähti, jonka myötä esitys elää ja hengittää. Myös Jarkko Valteen oivallinen puvustus lisää Pihlströmin Angelin visuaalisuutta ja pitää tämän esityksen keskipisteenä. Värikäs puvustus häivyttää muutenkin esityksen vaatimattoman lavastuksen sopivasti taka-alalle.

Antti Vauramon johtama viisihenkinen orkesteri soittaa läpi esityksen kiitettävästi.

Sami Parkkinen on kääntänyt teoksen uudelleen suomeksi ja onnistunut siinä hyvin. Tekstissä on tuoreutta, joka sopii hyvin nuorille laulajille ja tarinan rosoisuuteen.

Dekadenssikuvauksena Rent muistuttaa huomattavasti enemmän Puccinin La Bohémea kuin Big Brotheria – päähenkilön nimikin on Mimi. Lööppijulkisuus lisää ehkä musikaalin menestystä, mutta tekee törkeää vääryyttä sen kauniille ja traagisuudessaankin valoisalle tarinalle.

ILONA KANGAS

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Minkäköhän musikaalin arvostelija on katsonut
Mimi ei todellakaan ole musikaalin päähenkilö... alkuperäisen musikaalin päähenkilö on Mark, ja hyvänä kakkosena tulee Roger. Jaetulla kakkossijalla voi ehkä olla juuri ja juuri Rogerin ja Mimin rakkaustarina.

Mutta ellei Marco Bjurström ole muokannut musikaalia todella rankalla kädellä, Mimiä ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa musikaalin päähenkilöksi.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »