Ryövärintyttären suuri seikkailu

Birk (Joonatan Perälä) ja Ronja (Inke Koskinen) löytävät Matiaksenmetsän siimeksestä seikkailun ja ystävyyden. Kettua ohjaa Roosa Kuosmanen.
Birk (Joonatan Perälä) ja Ronja (Inke Koskinen) löytävät Matiaksenmetsän siimeksestä seikkailun ja ystävyyden. Kettua ohjaa Roosa Kuosmanen.

• Astrid Lindgren: Ronja Ryövärintytär, Turun nuori teatteri, ohjaus Mika Eirtovaara, dramatisointi Annina Paasonen, suomennos Tuovi Paju, Musiikki Sebastian, musiikin toteutus ja äänet Juha Antikainen, koreografia Mikko Kaikkonen, valot Mari Agge, lavastus ja puvut Tytti Mulo, maskeeraus Alisa Oksanen, tarpeisto Tytti Nieminen, järjestäjä Suvi Virtanen, tuotantovastaava Minna Kaislakari-Mattelmäki. Ensi-ilta 16.9.

Lapsena halusin olla vuorotellen Peppi tai Ronja. Kummassakin Astrid Lindgrenin hahmossa viehätti tyttökuvastolle siihen aikaan epätyypillinen itsepäisyys ja itsenäisyys. Nyt hurjapäisiä tyttöjä näkee kirjoissa, elokuvissa ja televisiossa joka päivä, mutta silti ryövärintytär ihastuttaa edelleen.

Turun nuoren teatterin Ronja Ryövärintytär on juhlavuottaan viettävän, 40-vuotiaan teatterin syksyn suurproduktio.

Ohjaaja Mika Eirtovaara onnistuu tavoittamaan kirjan eloisan tunnelman ja Matiaksenmetsän runsauden.

Metsässä joki ja jokainen kivenmurikkakin herää henkiin. Liikekielestä vastaa koreografi Mikko Kaikkonen.

Visuaalisesti kiinnostava ja nopeatempoinen näytelmä luottaa silti hieman liikaa tarinan tuttuuteen. Kohtaukset ovat kuin kuvituksia kirjan sivuilla. Ne, jotka eivät ole lukeneet Lindgrenin kirjaa tai nähneet Tage Danielssonin 1984 ohjaamaa elokuvaa, saattavat joutua hämilleen.

Nukketeatterin keinoin toteutetut eläimet saavat yleisön hihittämään riemusta. Männiäiset, syöjättäret ja maahiset ovat sopivasti pelottavia ja kakkiaiset kerta kaikkiaan suloisia. Tytti Mulo onkin päästänyt mielikuvituksensa valloilleen sekä puvustuksessa että lavastuksessa.

Ratsastus villihevosilla ja vaaralliseksi muuttuva uimaretki joessa toteutetaan nerokkaasti.

Herkkyyttä ja hurjastelua

Roolisuoritukset ovat Turun nuorelle teatterille tyypilliseen tapaan vahvoja ja uskottavia.

Välillä hurja ryövärimeininki menee yksitoikkoiseksi kailottamiseksi, mutta onneksi jossain pinnan alla helähtelee herkkyys.

Etenkin Miika Tuohimaa on löytänyt koskettavia rajapintoja Ryöväriruhtinas Matiaksesta, joka kamppailee pehmeää puoltaan vastaan.

Inke Koskinen taas on omaksunut Ronjan olemuksen päästä varpaisiin. Jostain syystä päähenkilölle ei kuitenkaan anneta tilaa murtaa uhmakasta kuortaan riittävästi ja Ronja jää Joonatan Perälän Birkiä pinnallisemmaksi.

Vaikka näytelmässä pelataan ystävyyden ja itsenäistymisen tematiikalla, se onnistuu säilyttämään viihdyttävän kepeytensä alusta loppuun.

Turun nuoren teatterin Ronja Ryövärintytär on ennen kaikkea suuri seikkailu ja pilke silmäkulmassa toteutettu kokonaisuus, joka todistaa, että vuoden harrastajateatteripalkinto on mennyt oikeaan osoitteeseen.

Frida Gustafsson

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.