Sankarillinen ja haavoittuva Peppi

Tommi (vas.Tomi Alatalo), Annika (Elina Aalto), Herra Tossavainen (Jimi Kettunen) sekä Peppi (Pilvi Hämäläinen) seuraavat poliisien (Henrik Hammarberg, Pekka Laamanen) koomista kompurointia.
Tommi (vas.Tomi Alatalo), Annika (Elina Aalto), Herra Tossavainen (Jimi Kettunen) sekä Peppi (Pilvi Hämäläinen) seuraavat poliisien (Henrik Hammarberg, Pekka Laamanen) koomista kompurointia.

Peppi Pitkätossu saa rikkiviisaudellaan sosiaalitädit ja poliisit hermoromahduksen partaalle, mutta heikkoja ja kiusattuja hän puolustaa sankarillisesti. Voimia hänellä on enemmän kuin sirkuksen voimamiehellä ja niin paljon kultakolikoita, että niistä riittää jopa varkaille. Toisaalta Peppi on myös pieni tunteellinen tyttö, joka ikävöi isäänsä ja äitiänsä.

Astrid Lindgrenin (1907–2002) 1940-luvulla luoma Peppi Pitkätossu ei ole hiukkaakaan vanhentunut. Ei ihme, että yhä uudet sukupolvet ihastuvat hyväsydämiseen anarkistiin, joka suruitta kyseenalaistaa niin kasvatuskonventiot, hyvät käytöstavat kuin yhteiskunnalliset käytänteet.

Junibackenin perustajan, Staffan Gotestamin (s. 1952) dramatisoimaan näytelmään on koottu vauhdikas ja humoristinen Peppi-tarinoiden potpuri. Kokonaisuudessa korostuu kontrasti Pepin sankaruuden ja haavoittuvuuden välillä. Jazzmuusikko Georg Riedelin(s.1934) säveltämät kappaleet korostavat niin meneviä kuin tunnelmoiviakin hetkiä.

Tuore ja tunnistettava

Marika Vapaavuoren Vartiovuoren kesäteatteriin ohjaama tulkinta tutusta tarinasta onnistuu olemaan yhtä aikaa tuore ja tunnistettavan perinteinen. Episodimainen rakenne, värikkyys, nopea tempo, toiminnallisuus ja musiikkinumerot päivittävät esityksen 2010-luvulle. Lapsikatsojille tällainen estetiikka on tuttua esimerkiksi Risto Räppääjistä, Heinähatuista ja Vilttitossuista sekä Elloista.

Lavastus on rakennettu pyörivän näyttämön päälle, mikä mahdollistaa romanttisesti rempallaan olevan Huvikummun lisäksi lukuisat muut tapahtumapaikat, kuten koulun, sirkuksen, Annikan ja Tommin kodin sekä Hopsu-laivan.

Lavastuksessa on runsaasti näyttelijöiden näyttävää liikkumista tukevia yksityiskohtia, kuten erilaisia kulkureittejä, tankoja ja köysiä kiipeilyyn ja roikkumiseen sekä trampoliini. Värikkäät ja yksityiskohtaiset asut tukevat herkullisesti hahmojen rakentumista.

Valovoimainen Peppi

Koko kymmenhenkinen esiintyjäkaarti tekee ammattitaitoista ja energistä työtä, mutta teatteri-ilmaisunohjaajaksi opiskeleva Pilvi Hämäläinen on mahtava löytö nimirooliin. Valovoimaisen ja liikunnallisen Hämäläisen työskentely on ilmeikästä ja tarkkaa, lisäksi hänellä on vahva ja miellyttävä lauluääni.

Jimi Kettusen Herra Tossavainen on toteutettu nokkelasti akrobatiaa hyödyntäen. Oikea hevonen Pikku-Ukon roolissa sopii mainiosti ulko-ilmateatteriin ja on tietysti luonnollisuudessaan vangitseva.

Elina Aallon Annika on sopivan tavallinen. Tomi Alatalon Tommissa puolestaan on liioitellusta liikekielestä syntyvää hulvatonta huumoria. Rullakenkiin sonnustautuneiden poliisien (Henrik Hammarberg ja Pekka Laamanen) kohellus älyttömine kaatuiluine naurattaa kaikenikäisiä.

Esityksen loppupuolella Pepin isäksi piipahtava rocklegenda Remu Aaltonen on suorastaan liikuttava pikkuruisen, omissa sfääreissään liitelevän ukonkäppänän hahmossaan. Pepin ratkaisu jäädä maihin, kun isä lähtee taas huitelemaan merille, tuntuu suorastaan huojentavalta; maissa tytön tarvitsee sentään huolehtia vain itsestään, merillä hänen pitäisi olla aikuisena vielä isälleenkin.

Peppi Pitkätossu seikkaili Vartiovuorella viimeksi tasan kymmenen vuotta sitten. Kuten teatterin johtokunnan puheenjohtaja Petja Raaska käsiohjelmassa mainitsee, jokainen suomalainen lapsi ansaitsee nähdä Pepin ainakin kerran lapsuudessaan. Turun kesäteatterin Peppi Pitkätossu todella on näkemisen arvoinen: hauska, puhutteleva ja oivaltava, täydellistä kesäteatteria koko perheelle.

ANNINA KARHU


Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu, dramatisointi Staffan Götestam, suomennos Liisa Ryömä, Turun kesäteatteri, ohjaus Marika Vapaavuori, lavastus Jani Uljas, puvustus Tarja Lapintie, sävellys Georg Riedel, musiikin sovitus Ismo Laakso, äänet Jokke Heikkilä, koreografia Sonja Sorvola, maskeeraus Alisa Oksanen, tarpeisto Pia Kalenius, ensi-ilta 15.6.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.