Porin teatteri: The Beatles Story

Esa Kyyrö<br />The Beatlesin eturivi porilaisittain. Vasemmalta John Lennon (Vesa Haltsonen), George Harrison (Matti Hakulinen) ja Paul McCartney (Teemu Niemelä).
Esa Kyyrö
The Beatlesin eturivi porilaisittain. Vasemmalta John Lennon (Vesa Haltsonen), George Harrison (Matti Hakulinen) ja Paul McCartney (Teemu Niemelä).

Porin teatterin Beatles-musikaalia arvioitaessa törmää yllättävään kysymykseen: mikä on teatteria? Urheilukilpailujen välikohtauksista käytetään toistuvasti ilmaisua "tämä on oikeaa teatteria". Porilaiset taas voivat musikaalin nähtyään kehua käyneensä elävässä Beatles-konsertissa.

Pakan sekoittumisesta voi kuitenkin olla pelkästään iloinen; ainakin jos pitää Beatles-yhtyeen musiikista. Kovin usein teatterien katsomoissa Suomessa ei kuulla ja nähdä sen tasoista soittoa ja laulua, kuin mihin Porissa ylletään.

Reino Braggen kirjoittamassa ja ohjaamassa musikaalissa The Beatles Story neljä miestä, John, Paul, George ja Ringo, heiluu lavalla kaikenlaisessa anekdoottisessa sekamelskassa, mutta viis höpinöistä. Musiikki oli aidon Beatlesin teräksenluja perusjalka ja musiikin myötä myös porilaisten näyttämötyö kohoaa siivilleen.

Kuten Cynthia Lennonin tiedetään tokaisseen, musiikki oli ainoa asia, mikä nuorille John Lennonille ja Paul McCartneylle todella merkitsi jotain.

Tarina sivuasia

Beatlesien maailmaan kuului enemmän kuuluisuuden kirousta kuin mitä kirkuvat fanit voivat vastalahjana antaa hurmoksen mirhamina ja balsamina. Samoin porilaismusikaali on ennen muuta neljän miehen extremeseikkailu, jossa sivustalla nähdään lähinnä ihmistyyppejä.

Mukana vilahtelevat guru Maharishi Yogi, Elvis Presley ja kuningatar Elisabeth, mutta yhtä kaikki he ovat vain rekvisiittaa fanijoukkojen lailla. Viidenneksi beatleksi kutsutun Brian Epsteinin tarinakaan ei kertojan roolistaan huolimatta kohoa näyttämöllä erityisesti esiin.

Musikaalin tarina on musiikki, musiikki ja musiikki. Ei muuta.

Kolmisenkymmentä Beatles-biisiä kuullaan tipoittain ja ryhmissä, ja mikä onnekkainta, elävä musiikki sekä kuulostaa Beatlesilta että on sovituksineen kaikkineen kuitenkin teatterin bändin omaa soundia.

Kitara soi vimmaisesti

Porin teatterin johtajana Reino Braggella on ollut silmää ja tilannetajua sille, millä ehdoilla musikaali voi onnistua. Oikeisiin kohtiin satsaaminen tuo mukanaan onnistumisen. Kitaristi Seppo Tyni nousee tässä esityksessä voiton avaimien tuojaksi.

Tyni nähdään lavalla vain loppuaplodien aikana, mutta yhdessä bändin ynnä sessiomuusikoiden Ike Poijärven ja Pentti Enqvistin kanssa toteutettu elävä musiikki taustoittuu kerrassaan upeasti. Esimerkiksi jopa niin kaluttu rockklassikko kuin Back in the USSR svengaa näyttämöllä kuin tauti.

Ja klassikoitahan Beatlesilla riittää. Näyttämöllä rähinän panevat pystyyn upeat laulajat. Vesa Haltsosen lavakarisma puree John Lennonina. Teemu Niemelä Paul McCartneyna laulaa kerrassaan loistavasti. Kun Janne Turkki hakkaa oikean Ringo Starrin laulutaidoillaan mennen ja tullen, Matti Hakulisen puolestaan panostaa myötäelävään George Harrisoniin.

Upeaan stemmalauluun kykenevä nelikko valloittaa yleisön kuin kohdemalli aikoinaan Liverpoolissa.

Reunaehtoja on vain yksi: jos ei satu välittämään originaalista yhtyeestä, musikaali tuskin tarjoaa sen merkillisempää kuin mikä tahansa aihetta käsittelevä kulttuurihistoriallinen dokumentti. Mutta Lennon-McCartneyn tuotantoon tykästyneille Porissa on tarjolla näyttämötaiteellisväritteinen konserttielämys.
ERKKI KANERVA
Reino Bragge: The Beatles Story . Porin teatteri, ohjaus Reino Bragge, musiikki The Beatles, kapellimestari Seppo Tyni, lavastus Christer Lågland, puvut Taru Liipola, videokuvat Olli-Pekka Salli, koreografia Eija-Riitta Hytönen, valot Reijo Nieminen, äänet Jukka Kouhia, Tuomas Heikkinen ja Juha Saarni. Kantaesitys 20.9.