Rauman kaupunginteatteri: Mistä rakkaus alkaa

Musikaalien yleinen ja vallitseva piirre on niiden tosielämästä poikkeava luonne. Puhenäytelmiin voi joko uskoa tai ei; musikaaleihin pitää suhtautua. Musikaalikatsojan on irrottauduttava arjesta ja vain hypättävä viihdejunan kyytiin.

Matti Kuikkaniemen kirjoittama Mistä rakkaus alkaa? poikkeaa musiikillisesti edukseen yleisestä jenkkilaulunäytelmien kirjosta. Yleisestihän musikaaleissa on parhaimmillaankin vain yksi tarttuva sävelmä, johon usein nojataan ryöstöviljelyn merkeissä. Rauman kaupunginteatterin kantaesittämässä näytelmässä nojataan rehdisti Paul Ankan tunnetuimpiin hitteihin.

Osalle katsojista Diana tai You are my Destiny voivat luoda nostalgista oloa, ja omassa ohjauksessaan Kuikkaniemi osaa istuttaa sävelmät myös draaman tarpeisiin. Päähenkilöiden rakkaustarina lipuu eteenpäin yhtä hyvin tarinan kuin laulujen sanoitusten avulla. Tämän lisäksi laulanta sujuu näyttämöllä, eivätkä bändin ja solistien tulkinnat suomenkielisinä covereina mitenkään jää alkuperäisesitysten varjoon.

Burleskius
nostaa päätään

Näytelmän peruskehyksille voi myös antaa arvoa. Jälkibrechtiläinen oirehdinta syrjäytyneiden ihmisten kuvauksessa on tosin liian karikatyyristä ja sadunomaista. Yltiöromantisoitu, joskin hyvä tahto on kuitenkin sen verran ilmeinen, että pahimmille vuorenpeikkomaisuuksille (Heimo Korhosen burleski örähtely, näyttelijöiden maskeeraus ja puvustus) voi lempeästi hymähtää.

Esitystä seuratessa tulee kuitenkin myös sellainen olo, että aidosti syrjäytyneet eivät itseään tästä esityksestä tunnistaisi. Nimitys rupusakki kuuluu näyttämön sanavalikoimaan, ja kalskahtaa korvissani aika pahalle. Tosin on niinkin, että oikeassa elämässä talon väellä ei juuri olisi puutaloasumisen jatkomahdollisuuksia.

Mustavalkoisen tarinan onnellinen loppu on runsaan kaksituntisen esityksen huipentuma, ja hyvillä on hyvä olla. Pahat raastavat tukkaansa. Eletään musikaalimaailmassa.

Viihdejuna
ei petä

Sivuhuomautuksista huolimatta Matti Kuikkaniemen näkemys sekä tekstin kirjoittajana että esityksen ohjaajana on perusteltu. Paljon pahempaakin hömppää on maailmalla nähtävänä eikä kriittisen katsojan tarvitse poistua Rauman pienestä kellariteatterista hampaitaan narskutellen.

Ilkka Koivula sekä laulaa erin-omaisesti että näyttelee taitavasti. Koivulan tulkitsema Martti Jokinen ei ole suuri sankari, mutta tiukimmassa paikassa ryhti pitää, vaikka seuraamukset eivät aina ole tarkoitettuja.

Jokisen lemmittynä Merja Salmela ei ole sinut roolihenkilönsä taustoituksen suhteen, mutta kritiikkini osuu tässä kohtaa yhtä lailla tekstin hataruuteen. Salmelan tehtävä on viehättää ja laulaa, ja nuo hän tekee oivasti.

Rauman kaupunginteatterin muu tuttu joukko tarjoilee myös omia namipaloja. Tällä kertaa voi esiin poimia komedian tekijöinä vaikkapa Mona Laihosen ja Jaakko Kallion taistelevan pariskunnan. Myös Perttu Suominen ehtii kapellimestarin tehtävistään näyttäytyä parissa roolissa, joista hektisen kiinteistövälittäjän luonnekuvaus on herkkua.

ERKKI KANERVA

Paul Anka - Matti Kuikkaniemi: Mistä rakkaus alkaa? Rauman kaupunginteatteri, ohjaus ja lavastus Matti Kuikkaniemi, musiikki Paul Anka, musiikin sovitus ja kapellimestari Perttu Suominen, koreografia Sari Louko, puvut Pirjo Korpela, valot Juhani Mikkola, äänet Janne Auvinen, kampaukset ja maskit Tuula Kupiainen-Koivisto. Kantaesitys 12.9.