Levyarvio: Parantavat sanat

Tero-Petri ja Korvaamattomat

Plastic Passion

Limonadi Elohopeassa uransa aloittanut Tero-Petri Suovanen ei ole yhtä tunnettu kuin moni muu suomalaisen rockin laulaja-lauluntekijä mutta on yksi viiteryhmänsä omaleimaisimpia artisteja. Indierockista, iskelmästä ja klassikkopopista ammentava Suovanen kirjoittaa vahvoja lauluja, joissa on luonnostaan rahtunen eksentrisyyttä ja jollaisia ei tee kukaan toinen.

Suovasen neljäs sooloalbumi Parantavat sanat vaikuttaa lohdullisuudessaan vastareaktiolta uutisahdistukselle ja somen sanasotien tympeydelle. Kappaleet ovat vilpittömiä, humaaneja ja ymmärtäväisiä otoksia elämän käänteistä, puhtaista tunteista ja ihmisyyden eri sävyistä. Empatiaa piisaa jopa vihan voimalla kulkeville.

Taitavan yhtyeen ja kiinnostavalla tavalla kulmikkaan keskushahmon yhteistyössä on syntynyt ehyt ja vivahteikas soolouran jatkopala. Päällimmäiseksi jää toiveikkuuden tuntu, joka nousee ihailtavan usein syvemmältä kuin duurisävellajeista. Hyvä esimerkki tästä on albumin vaikuttavin kappale, majesteettinen Parantavia sanoja.

Ari Väntänen

Tero-Petri & Korvaamattomat (+ Liljankukka) levynjulkaisukeikalla perjantaina 3.2. Dynamossa (Linnankatu 7).