Porin ooppera: Matilda ja Nikolai

Ilkka Kuusisto sijoittuu 13 oopperallaan aikamme suomalaisten oopperasäveltäjien kärkeen, mitä tuotannon laajuuteen tulee. Librettoja valitessaan Kuusisto on pääasiassa karttanut mainstreamia, vakavaa musiikkidraamaa tyypillisimmillään ja valinnut useamminkin toisenlaisia aiheita, kansanomaisia ja humoristisia.

Huomionarvoisiksi esimerkeiksi nousevat mm. pääasiassa lapsiyleisölle suunnattu Muumiooppera vuodelta 1974, vuonna 1996 kirjoitettu ja sotavuosiin sijoitettu lottaooppera Isänmaan tyttäret sekä Topeliuksen Välskärin kertomuksiin perustuva seikkailuooppera Kuninkaan sormus vuodelta 2001. Seuraavaksi Kuusisto kertoo työskentelevänsä kirkko-oopperan parissa.

Kotiseudun historiaa

Porin oopperan 27 toimintavuoden ensimmäisenä tilaustyönä ja kantaesityksenä kuultiin perjantaina Kuusiston uutuus, maamme itsenäistymisprosessin aikoihin Satakuntaan sijoittuva Matilda ja Nikolai Arvo Salon librettoon.

Tsaarin ryhdyttyä Suomen autonomian vastaisiin sortotoimiin Nikolai Bobrikoff käsikassaranaan, kansa reagoi laajana rintamana rauhanomaisesti. Sivistyneistö järjesti ympäri valtakuntaa laajan nimienkeruuoperaation. Sen tuloksena saatiin aikaan yli 500 000 nimeä sisältänyt kansalaisaddressi, jossa vaadittiin keisaria palauttamaan olot lailliselle tolalle.

Pohjoissatakuntalaisessa Merikarvian kylässä addressia ovat puuhaamassa paikallinen kirkkoherra G.A. Heman, lukkari Frans Niklas Sandberg sekä oman aikansa valveutunutta ja aktiivista naissivistyneistöä edustanut Matilda Roslin-Kalliola. Salon libretto raottaa kansanomaisella ja humoristisella tavalla verhoja poliittisen menneisyyden edestä, ottaa laajaan historialliseen tapahtumaan paikallisesti tarkoin rajatun näkökulman - ja onnistuu ongelmanasettelussaan sangen hyvin.

Vaikkakaan Salo tuskin on librettoa kirjoittaessaan miettinyt juuri näinä viikkoina kiivaasti käytyä keskustelua Suomen ja Venäjän tämän hetken valtiollisista suhteista, tuo keskustelu antaa tarinaan hupaisasti ajankohtaista särmää.

Keveämpään suuntaan

Kuusiston musiikki vastaa hyvin libreton vaatimuksia. Säveltäjälle on luonteenomaista taito kirjoittaa letkeän melodista laulettavaa ja kallistaa tarpeen vaatiessa kohtausten sisältöä keveämmän musiikkinäytelmän suuntaan. Kuusiston omaan satsiin nivoutuvat saumattomasti esimerkiksi Lutherin Jumala ompi linnamme ja Paciuksen Maamme .

Musiikin toopeilla tarkoitetaan erilaisia, vuosisatojen vaiheissa tietynlaisia tilanteita kuvaamaan vakiintuneita ilmaisuja, kuten postitorven signaali, sotilasrummun pärinä, liturgiset melodiat jne. Kuusisto käyttelee omia "tooppejaan" varsin varmalla kädellä - iskelmää, koraalia, balladia, kabareesävelmää.

Kuusiston musiikki on kiitollista muttei kovin loistokasta laulettavaa niin stemmankirjoituksen kuin orkestroinninkin osalta - laulajilla tuskin on vaikeuksia saada ääntään kuuluville. Kuorolla, niin seka- kuin lapsikuorollakin on iso osuus. Ooppera päättyykin hiukan naivilla ja mahtipontisella tavalla isänmaamme auvoa huokuvaan kuorokohtaukseen.

Logiikka ja päämäärä

Ohjaaja Jussi Tapola on saanut aikaan Porin Promenadisalin lavalle toimivaa oopperateatteria. Tekstistä puuttuvat tavanomaiset dramaattiset huipennokset, jotka toimisivat automaattisina ohjenuorina toiminnan rytmittämiselle.

Tapolan osaaminen jakaa kuitenkin työtä ja touhua järkevinä annoksina yksilöille ja joukoille, ja kokonaisuudessa säilyy logiikka ja päämäärä. Näyttämökuvan sommittelemisessa on turvauduttu monessa symmetrisiin asetelmiin, minkä ansiosta tietty seremoniallinen tuntu seuraa koko toteutusta. Ja sehän sopii aiheeseenkin aivan oivallisesti.

Mark Väisäsen näyttämökuvaa reunustavat suuri tsaari Nikolai II:n kasvokuva ja saman kokoinen kuva kansallispukuisesta naisesta kansallisromanttisessa maisemassa. Muuna kuvastona käytetään osuvasti mm. videomateriaalia Venäjän bolshevikkivallankumouksesta sekä tuttua maalausta Romanoffien sukuvaakunan kaksipäisen kotkan hyökkäämisestä lakikirjaa pitelevän Suomi-neidon kimppuun.

Aita Vuolannon suunnittelema klassinen koreografia liittyy Matildan unijaksoon, jossa hän vaeltaa Pietarin keisarilliseen hoviin ja tapaa tsaaritar Aleksandran ja leskikeisarinna Marian. Muutoin tanssiosuudet täydentävät joukkokohtausten liikunnallisuutta.

Rintaman laveus

Matildan ja Nikolain roolimiehitys on enemmänkin esimerkki suomalaisten laulajien rintaman laveudesta kuin sen terävimmästä kärjestä. Tämä merkitsee sitä, että kussakin roolissa kuultiin ja nähtiin monipuolinen ja osaava esiintyjä, vaikka mitään täydellisen sähköistäviä tuokioita ei koettukaan.

Matildan osuuden teki Johanna Bister, jonka laulullinen varmuus ja suvereeni näyttämöllinen luonnollisuus nostivat hänet ensemblen parhaaksi. Isoissa miesrooleissa niin Jukka Romu kuin Jyri Lahtinenkin onnistuivat luonnehtimaan rovastia ja hänen lukkariaan erittäin hyvin.

Lassi Virtasen esittämä Bobrikoff vääntyi juuri niin karikatyyrimaiseksi byrokraattityperykseksi kuin teksti edellyttikin. Ulla Raiskio ja Marja Haapaniemi vakuuttivat myöskin suorituksillaan Aleksandran ja Marian rooleissa. Esa Ahonen irrotteli rempseästi humalaisena tsaarin kuriirina ja Marko Nykänen antoi näytteen bassonsa potentiaalista vaakunakotkana laulaessaan.

Kapellimestari Hannu Bister johti Pori Sinfoniettan mukiinmenevään, värikkääseen soitantaan. Jos ilmiselvät, kiusalliset sipeämät unohdetaan, kokonaisuus oli värikäs ja hyvin koossa pysyvä.

MATTI LEHTONEN

• Ilkka Kuusiston ooppera Matilda ja Nikolai Porin oopperassa. Libretto Arvo Salo, kapellimestari Hannu Bister, ohjaus Hannu Bister, lavastus ja puvut Mark Väisänen, koreografi Aita Vuolanto, valot Heikki Paasonen, kuoron valmennus Ognian Vassilev, lapsikuoron valmennus Mira Vassilev. Kantaesitys Promenadisalissa 22.10.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.