Näyttelyarvio: Taide – ainoa kansantuote

Charles Wilp
Joseph Beuys: Hiekkapiirustus II, 1978.
Joseph Beuys: Hiekkapiirustus II, 1978.

Joseph Beuys: Toisin ajatellen (Outside of the box) sekä Olafur Eliasson: Pentagonal Landscapes

Espoon Emmassa 21.5. saakka.

Yhdysvalloissa Joseph Beuys (1921–1986) kävi astumatta jalallaan maan kamaralle ja näkemättä mitään. Huopaan kääritty taiteilija vietiin ambulanssin paareilla New Yorkissa lentokentältä galleriaan, jossa hän vietti kolme päivää kojootin kanssa. Myös pois hänet kannettiin paareilla.

Emman näyttelyssä tuosta I Like America And America Likes -performanssista (1974) muistuttaa juliste, jossa jo hiukan kesyyntynyt kojootti nuuhkii taiteilijaa.

Beuysille aktio oli kulttuurin ja alkuperäisen amerikkalaisen kohtaaminen. Tekee silti mieli kysyä ennustiko shamaani ja yhteiskunnallinen ajattelija Beuys jo tuolloin liberaalin demokratian tulevan kiirastulen.

Beuys oli käsitetaiteen etujoukkoja, opettaja ja varsin kiistelty hahmo sodanjälkeisen Saksan taidemaailmassa. Vasta paljon myöhemmin hänet on kanonisoitu Duchampin veroiseksi taiteen uudistajaksi. Beuysin ajatukset demokratiasta, ekologiasta sekä taiteen kyvystä parantaa ovat yhä ajankohtaisia. Edellinen kattaushan oli Sara Hildénillä vuonna 1986.

Emmassa esitellään puolalaisesta Museum Szukista lainattu Beuys-kokoelma.Taiteilija varmisti omin käsin paikkansa tuossa Euroopan vanhimman modernin taiteen museossa tekemällä näyttävän poliittisen performanssin. Hän kävi vuonna 1981 lahjoittamassa museolle puuarkullisen teoksiaan, jotka dokumentoivat hänen tuotantoaan ja taidetekojaan 30 vuoden ajalta. Mukana on grafiikkaa, piirroksia, valokuvia, performanssijulisteita ja painokuvasarja akvarelleista. Lahjoituksen nimi oli Polentransport.

Arkun sisällöstä koottu näyttely on juuri sellainen kuin käsitetaiteilijan arkistomateriaalista voi saada aikaan eli hieman paperin makuinen ja akateemisen kuivakas. Beuysin tuotantoon ja ajatteluun perehtyminen kuitenkin palkitsee. Kuka muu on puhunut yhtä vakuuttavasti ja palavasti taiteesta ainoana oikeana kansantuotteena ja pyrkinyt käsitetaiteen keinoin toimimaan sosiaalisen muutoksen puolesta?

Beuysille taideteos, yleisö ja ympäristö ovat systeeminen kokonaisuus. Huomio on taiteen vaikutuksissa.

Luovuuden hän näki universaalina inhimillisenä kapasiteettina romantiikan ajan kirjailijoiden hengessä. Sen avulla ihmisen on mahdollista tulla todelliseksi itsekseen. Novalikselta lainatun lauseen mukaisesti jokainen yksilö on taiteilija. Täydellisintä ihmisen toiminta on johtaessaan uuden yhteiskunnan rakentumiseen. Ja millainen tuo uusi yhteiskunta on? Sen peruspilareina ovat solidaarisuus, vapaus ja luovuus. Beuysin unelma odottaa yhä toteutumistaan.

Rinnakkaisnäyttely esittelee tanskalais-islantilaisen Olafur Eliassonin teoksia. Maailmalla tunnettu julkisten taideteosten ja suurten vesi-installaatioiden tekijä työllistää Berliinin studiossaan sata eri alojen ammattilaista.

Näyttelyn lähtökohta on Saastamoisen kokoelmiin häneltä hankittu optisilla harhoilla leikittelevä Pentagonal mirror tunnel -peiliteos.

Beuysia ja Eliassonia yhdistää teosten suhde yleisöön ja esitysympäristöön sekä ekologiset lähtökohdat. Eliasson fokusoi sekä kaupunkiarkkitehtuuriin että Islannin haavoittuvaan luontoon. Suurta näyttelysalia kiertämällä katsoja voi asemoida itsensä Eliassonin valokuvarivistöjen maisemiin. Liikkeistään, kehollisuudestaan ja luonnosta tietoiseksi tuleminen on taideakti jo sinänsä ja vieläpä aidosti Beuysin ja Fluxuksen hengessä.

Seppo Metso

Charles Wilp
Hiekkapiirustus II, 1927,
Hiekkapiirustus II, 1927,
Joseph Beuys purkaa Polentransport 1981 laatikkoa.
Joseph Beuys purkaa Polentransport 1981 laatikkoa.
Jens Ziehe/Photographie
Olafur Eliasson: The Lost Compass, 2013.
Olafur Eliasson: The Lost Compass, 2013.

3 POIMINTAA

1 Beuys oli 1960-luvulla mukana kaikille avoimessa Fluxus-liikkeessä, jossa vaikuttivat myös mm. John Cage, Yoko Ono ja Nam June Park. Liike loi pohjaa maa- ja ympäristötaiteelle.

2 Polentransport -lahjoituksen oli tarkoitus jo itsessään toimia muutoksen katalysaattorina Puolassa aikana, jolloin Solidaarisuus-liike oli nousussa.

3 Vuonna 1982 Beuys käynnisti 7 000 tammen istuttamisen Kasseliin. Sponsoroimalla yhden puun istutuksen maksaja osallistui positiiviseen muutokseen, ns. sosiaalisen veistoksen tekoon.