TS Kirja

Muisti saattaa asioita liikkeelle

Suomenruotsalaisen Johan Bargumin tuotanto tunnetaan myös lukuisista suomennoksistaan.
Suomenruotsalaisen Johan Bargumin tuotanto tunnetaan myös lukuisista suomennoksistaan.

Kirjat

Johan Bargum:
Novelleja
1965–2015.

Suom. Rauno Ekholm ja Marja

Kyrö. Teos. 415 s.

Suomenruotsalaisen kirjallisuuden ykkösketjuun jo pitkään kuuluneen Johan Bargumin Novelleja 1965–2015 on tavallaan juhlakirja. Hänen ensimmäinen novellikokoelmansa Svartvitt ilmestyi tasan puoli vuosisataa sitten. Sitä ei ole suomennettu, sen sijaan lukuisat muut hänen novellikokoelmansa, romaaninsa ja näytelmänsä ovat saaneet suomenkielisen käännöksen ja löytäneet myös lukija- ja katsojakuntansa.

Aloitin vankan teoksen lukemisen lopusta. Valikoiman päättää novelli Huvila myytävänä, joka kuuluu kuluneen vuoden tuotantoon. Se on rakenteeltaan ja kerronnallisilta keinoiltaan niin mainiosti sommiteltu, että luin sen myöhemmin uudestaan joka kerta, kun muutaman novellin annoksina perehdyin koko teokseen. Huvila myytävänä ei tyhjentynyt eikä muuttunut tylsäksi vielä neljännelläkään lukukerralla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Saman kertausmahdollisuuden kestävät lähes kaikki Bargumin novellit, paria hiukan anekdoottimaiseksi jäävää tekstiä lukuun ottamatta. Bargumin lause on latautunut ja kerrosteinen; koskaan ei voi tietää, mistä näkökulmasta seuraava lisäys kokonaisuutta lähestyy.

Avainsanaksi Bargumin novellien maisemaan voi luonnehtia muistin. Mitä erilaisimmissa tilanteissa henkilöt ja tilanteet kytkeytyvät muistin kerrostumiin ja toimintamekanismeihin. Muisti saattaa asioita liikkeelle, ja muistin leimallisin ominaisuus on oikullisuus. Kukaan ei muista kaikkea; lisäksi eri henkilöt muistavat samoja tilanteita toisistaan poikkeavin tavoin.

Lapsuus ja aikuisuus kohtaavat Bargumin novelleissa monilla tasoilla ja monenlaisia näkökulmia yhdistellen. Avainsanat ja tarttumapinnan tarjoaa maisema, joka oikeastaan on kadotettu tai menetetty. ”Maailma näytti niin erilaiselta siihen aikaan, oli golfhousut ja sukkanauhat, DDT:tä kukkapenkeissä ja peräruiskeita eikä televisiota, oli Paasikiven tekohampaat ja suurlakkoja, Zatopek ja iso naapuri, jota kaikki pelkäsivät ja josta kukaan ei puhunut pahaa.”

Oma lapsuus ja uusiin sukupolviin kuuluvien lapsuus kohtaavat Bargumin novelleissa tuon tuostakin, mutta niin kohtaavat myös oma niin sanottu aikuisuus ja toisenlaisen elämän eläneiden aikuisuus. Kun kaikki nämä tasot lisäksi ovat läsnä samanaikaisesti, hahmottuu vähin erin Bargumin tiheän novellitodellisuuden hätkähdyttävä ja yhä uusia yllätyksiä tarjoava olemus.

Kerronnan rytmissään tajunnanvirtaa tavoittava säveltäjänovelli Ensimmäinen, keskeneräinen tuo mukaan kuoleman armottoman perspektiivin.

Bargumin novellit sijoittuvat valtaosin suomenruotsalaiseen ympäristöön, joka on säilyttänyt viljalti kielellisiä ja sosiaalisia ominaispiirteitään. Kiintoisa poikkeus on kuitenkin Andrei-novelli, jonka nimihenkilö on venäläinen palkkamurhaaja. Neuvostosysteemissä varttunut Andrei on järjestelmän muututtua antautunut pahuuden palvelukseen. Tässä novellissa Andrei ei kuitenkaan toteuta sovittua tehtäväänsä, ja hänen tulevaisuutensa jää arvoituksellisesti avoimeksi.

Tuovatko Bargumin tekstit mieleen vertailukohteita suomenruotsalaisesta novelliperinteestä? Runar Schildt? Miksei joskus, kuuluuhan Schildtin tuotanto peruskiviin. Jarl Hemmer? Kenties toisinaan. Anders Cleve? Kaupunkikuvien yksityiskohdissa silloin tällöin.

Mutta vertailukohteita ei kaivata. Bargum kirjoittaa bargumilaisittain.

Jouko Grönholm


3 poimintaa

Oman lauseensa mestari

1 Avainsanaksi Johan Bargumin novellien maisemaan voi luonnehtia muistin.

2 Huvila myytävänä ei tyhjentynyt eikä muuttunut tylsäksi vielä neljännelläkään lukukerralla.

3 Lapsuus ja aikuisuus kohtaavat Bargumin novelleissa monilla tasoilla ja monenlaisia näkökulmia yhdistellen.