Turun tuomiokirkon nuorallatanssijatar

Turkulainen Faros-kustantamo on tehnyt kulttuuriteon julkaistessaan jo toista kertaa Zacharias Topeliuksen unohdettuja novelleja suomeksi. Topelius oli poikkeuksellisen monipuolinen kirjoittaja.

Kirjat

Zacharias
Topelius:
Tilinteon päivä.

Suom. Turun ja

Itä-Suomen yliopistojen työ-

harjoittelukurssin osanottajat.

Faros. 248 s.

Turun tuomiokirkon iltahartaus on juuri päättynyt sunnuntaina 23. syyskuuta 1827. Suomen ja Pohjoismaiden suurimmasta kaupunkipalosta on vierähtänyt vasta parisen viikkoa; tuli on tuhonnut kolme neljättäosaa Turusta. Uteliaisuus saa monet hartauteen osallistuneista kuitenkin nyt jäämään kirkon viereiselle avoimelle kentälle.

Tähän tilanteeseen huipentuu Zacharias Topeliuksen novelli Nuorallatanssijatar. Turkulaiset haluavat seurata tanssijan uskaliasta kävelyä. Nuora on viritetty kirkon tornin ylimpiin luukkuihin; torni kurkottaa kapenevan kärkensä korkeuksiin.

Silmänkääntäjät, jonglöörit, posetiivarit ja nuorallatanssijat tuovat vaihtelua tavallisen kansan arkiseen elämänmenoon. Suomalaisen sirkusperinteen tunnontarkka kartoittaja Sven Hirn on myöhemmin osoittanut, mitkä piirteet Topeliuksen novellissa vastasivat todellisia tapahtumia, mitkä taas olivat hänen mielikuvituksensa tuotetta.

Nuorallatanssijatar on yksi kahdeksasta Topeliuksen (1818–1898) novellista, jotka turkulainen Faros-kustantamo on nyt julkaissut suomennoksina. Ne kaikki samoin kuin kymmenet muut Topeliuksen vastaavat tekstit ilmestyivät aikoinaan Helsingfors Tidningar -lehden jatkokertomuksina, följetongeina. Muista novelleista poiketen Topelius laati Nuorallatanssijattaresta tuntuvasti muokatunkin uusintaversion, jonka hän sisällytti myöhemmin Talvi-iltain tarinoihin.Yhdessä kaksi vuotta sitten ilmestyneen Morsian-valikoiman kanssa Tilinteon päivä on epäilemättä kulttuuriteko, sillä Faros tuo nyt monet Helsingfors Tidningar -lehden jatkokertomuksista ensimmäistä kertaa suomenkielisen lukijan ulottuville. Samalla teoskaksikko esittelee totunnaisesta Topelius-kuvasta poikkeavan kirjailijan, jota kiehtoo kaikki totunnaisen realismin ylittävä.

Kaiken taustalla on kriittinen editio Zacharias Topelius Skrifter, jonka neljänteen osaan sisältyy edustava ja perinpohjaisesti kommentoitu valikoima Topeliuksen jatkokertomuksia. Alkutekstit toimitti kolme vuotta sitten Pia Forssell, mutta teokseen tutustuva huomaa oitis, että toisenlainen Topelius ei ole jäänyt tuntemattomaksi suomenkieliselläkään puolella.

Forssell mainitsee useaan otteeseen Jukka Sarjalan tutkimuksen Salonkien aaveet, joka luo valoa varhaiseen suomalaiseen kauhuromantiikkaan, muun muassa Topeliuksen tuotantoon. Myös Morsian-valikoima sisältää Sarjalan antoisan esipuheen.

Kirjallisuudentutkija Maija Lehtonen on niin ikään selvittänyt Topeliuksen monien unohdettujen tekstien taustoja lukuisissa artikkeleissaan.

Topelius aloitti Helsingfors Tidningar -lehdessä 23-vuotiaana ja avarsi monin tavoin lehden julkaisemien kirjoitusten asteikkoa. Hän oli monipuolinen kirjoittaja, joka työskenteli ripeästi ja vaihteli luontevasti aihepiirejään. Kun Morsian-valikoima esitteli erityisesti Topeliuksen kauhunovelleja, Tilinteon päivä kaareutuu kerrontatyypistä toiseen, anekdootista vaikkapa Lappi-aiheiseen mystiikkaan.

Taustatietoja kaipaaville sopii suositella Zacharias Topelius Skrifter -teossarjaa, josta löytyy seikkaperäisiä tietoja kaikista uuden kokoelman teksteistä raumalaisaiheista Kihlakunnantuomaria lukuun ottamatta. Suomenkieliset saatesanat olisivat kuitenkin olleet paikallaan, niin kiinnostavia ovat esimerkiksi Nuorallatanssijatar-novellin kahden version eroavuudet.

Jouko Grönholm

3 poimintaa

Följetongien
mestari

1 Zacharias Topelius julkaisi Helsingfors Tidningar -lehdessä jatkokertomuksia, följetongeja.

2 Silmänkääntäjät, jonglöörit, posetiivarit ja nuorallatanssijat tuovat vaihtelua tavallisen kansan arkiseen elämänmenoon.

3 Topelius työskenteli ripeästi ja vaihteli luontevasti aihepiirejään.