225 vuotta kulttuuritahtoa,
rahavaikeuksia ja saliongelmia

Eurooppalaisen taidemusiikin hiotuin timantti on puhallin-, lyömä- ja jousisoitinryhmistä koostuva orkesteri, joka tarjoaa kansalle säännöllisiä konsertteja.

KIRJAT

Kimmo Korhonen:

Sävelten aika: Turun Soitannollinen

Seura ja Turun filharmoninen

orkesteri 1790–2015.

Siltala. 551 s.

Järjettömiin mittasuhteisiin paisuneesta Sibelius-vuodesta huolimatta tänä vuonna on julkaistu myös oikeasti uutta ja merkittävää musiikkikirjallisuutta. Historiikki Turun sinfoniaorkesteriperinteestä on tapaus: kyseessä on Suomen vanhin klassisen musiikin orkesteriperinne.

Musiikintutkija ja tietokirjailija Kimmo KorhosenSävelten aika: Turun Soitannollinen Seura ja Turun filharmoninen orkesteri 1790–2015 käsittelee turkulaista musiikkielämää orkesteritoiminnan näkökulmasta wieniläisklassismista nykypäivään. Vaikka julkisia konsertteja järjestävän orkesterin koko, nimi ja aktiivisuus ovat vaihdelleet, se muodostaa jatkumon.

Siihen kytkeytyvät Akateeminen Kapelli, oopperayhdistykset, kuorot ja musiikkikoulut, Turun musiikkijuhlat ja sellokilpailu. Laajemmin lonkerot ulottuvat koko kaupunkiin sen identiteetin osana sekä yhteiskuntaan ja maailmaan kulttuuriperinnön ylläpitäjänä. Myös turkulaiset säveltäjät tulevat esille aina Carl Waseniuksesta ja Viljo Mikkolasta Mikko Heiniöön ja Pauliina Isomäkeen.

Turun 225-vuotias kuuluu Euroopan vanhimpiin toimiviin sinfoniaorkestereihin. Kun Turun kaupunginorkesteri perustettiin 1927, se jatkoi jo vuonna 1790 perustetun Turun Soitannollisen Seuran käytänteitä. 2000-luvulla omaksuttu kreikkalaisperäinen nimi Turun filharmoninen eli ”yhteen liittämisen ystävien” orkesteri korostaa eurooppalaista historiaa. Se viestii musiikin henkisesti ravitsevasta, kasvattavasta ja hoitavasta vaikutuksesta – hyvistä viboista.

Korhonen tuo esille, miten juuri tätä rakkautta musiikkiin, sitkeää kulttuuritahtoa ja taidesisua, on tarvittu ja mistä sitä on löytynyt orkesterin elinkamppailussa talousvaikeuksien, saliongelmien, ongelmajohtajien, yhteiskunnallisten kriisien, politiikan ja muiden ristiriitojen paineessa.

Kulta-ajaksi Korhonen nimittää orkesterin ensimmäistä ajanjaksoa 1790–1808. Kustavilaisessa hengessä perustettu orkesteri kukoisti Ruotsin valtakunnan kolmanneksi suurimmassa kaupungissa yliopistoineen ja kulttuuripiireineen. Konsertteja oli joka viikko, niihin pääsi kausikortilla ja ne olivat seuraelämän keskus.

Tieteestä ja taiteesta keskusteltiin, koska ne opastivat hyvään elämään. Keskiviikkona oli avoimet harjoitukset, lauantaina konsertti ja välillä tempaistiin hyväntekeväisyyskonsertti puutteenalaisten avuksi. Kuultiin Haydnia, Gluckia, Beethovenia ynnä muita aikalaisia. Kansainvälisiä tähtiä lappasi Tukholma–Pietari-akselilta. Soitonopetusta järjestettiin.

Sitten Suomi siirtyi Venäjän valtaan, Helsingistä tuli pääkaupunki (1812), Turku paloi (1827) ja yliopisto muutti uuteen pääkaupunkiin (1828), jonne kulttuurielämän painopiste kääntyi. Suomen musiikin historioista Turku on tämän jälkeen usein unohdettu, mitä vääristymää Korhosen kirja paikkaa.

Muusikoita pakeni Paciuksen helmoihin ja konserttielämä takkuili (Helsinkiin liukenevat muusikot ovat edelleen orkesterin vitsaus). Suomen perinteikkäin orkesteri kuitenkin jatkoi toimintaansa. Helsingin kaupunginorkesteri perustettiin vasta sata vuotta myöhemmin (1882).

Kultakauden konsertit olivat Seipellin salissa (Linnankatu 3) ja Akatemian yläsalissa. 1800-luvulla tärkeäksi tulee uuden Akatemiatalon juhlasali (1815), jossa paleltiin 1900-luvun puoliväliin saakka – siellä ei ollut lämmitystä. Uuden konserttitalon valmistuttua 1952 vanhemmat konserttikävijät kiittelivät akustiikan ohella keskuslämmitystä ja hytinä-tremolon puuttumista.

Seurahuoneella (1812, nyk. kaupungintalo) sai sävelten ohella virvokkeita, ja myös teattereissa soitettiin. Phoenix-hotellin (1878) musiikki-iltoja Korhonen kuvaa saluunamaisiksi. Kaasuvalon ja tupakansavun hämärässä siinsivät nuottitelineiden vieressä orkesterilaisten olutpullot. Palokunnantalon (1892) konserteissa tarjoilu toimi kieltolainkin aikaan. Muuntautumiskykyinen orkesteri veti tuvan täyteen myös Tuomiokirkossa ja Mikaelinkirkossa.

Åbo Underrättelserissä ehdotettiin jo 1850-luvulla kunnollisen musiikkisalin rakentamista. Sadan vuoden kuluttua se saatiin. Kuten Korhonen toteaa, Turun ja Suomen ensimmäinen konserttikäyttöön suunniteltu sali (1952) edusti aikanaan maan huippua mutta on sittemmin jäänyt auttamattomasti jälkeen. Uutta kaivataan.Orkesterin johtajalista on hieno: Erik Ferlingistä Conrad Greveen, Karl Ekmanista Tauno Hannikaiseen, Jorma Panulasta Hannu Lintuun ja Leif Segerstamiin. Naiset puuttuvat, mutta asia korjautunee. Vierailijoista ensimmäinen nainen löytyy vuodelta 1947: Antonia Brico.

Instituutiohistoriikeissa naiset jäävät ajan sukupuoleen liitettyjen käsitysten takia usein marginaaliin. Korhonen mainitsee, että Seura hyväksyi ensimmäiset naisjäsenet 1795. He olivat muusikoita, joita tarvittiin esityksissä. Myös sota-aikoina naiset kelpasivat. Ensimmäisenä vuotena kaupunginorkesterissa oli kaksi naista, harpisti Elvi Kajanus ja konserttimestari Kerttu Wanne.

Korhosen kertomat anekdootit elävöittävät nimet, luvut ja luettelot. Konserteissa on aina sattunut ja tapahtunut. Oudoista ratkaisuista tunnettu Oscar Byström johti MozartinRequiemin ilman lauluosuuksia (1874/75). Hänen seuraajansa Louis Fichtelberger lauloi jossakin konsertissa klarinetin osan soittaen samalla viulua. Orkesterin Helsingin vierailulla 1971 juopunut viulisti poistui kesken Matteus-passion ryömien pitkin Johanneksen kirkon keskikäytävää.

Turun orkesteri on aina tavoitellut laajoja kansankerroksia. Jo 1800-luvulla järjestettiin ilmaiskonsertteja koululaisille, työläisille ja asevelvollisille ja sisällissodan jälkeen vähävaraisille. Seuraavina sotavuosina esiinnyttiin sairaaloissa, tehtaissa ja liikelaitoksissa, 1970-luvulla lähikaupungeissa. 2000-luvulla on jalkauduttu kauppakeskuksiin, kahviloihin ja hoitolaitoksiin.

Korhosen kulttuurihistoriallisessa otteessa orkesterin syke leviää kaikkialle kaupunkiin ja yhteiskuntaan henkisten arvojen, yhteisöllisyyden ja elämänsisällön rakentajana. Musiikin merkitystä ihmiselle ja yhteisölle ei voida mitata eikä rahalla ostaa tai tuottaa. Se voi syntyä vain kulttuuriperintönä. Menkää konserttiin ihmiset – niin on 225 vuotta tehty!

Susanna Välimäki

3 POIMINTAA

Mieliinpainuvia
konsertteja

1 Vuonna 1797 orkesterin vieraana oli superjulkkis, puolalainen vapaustaistelija Tadeusz Kościuszko, suoraan Venäjän vankilasta vapautettuna. Ylioppilaat kantoivat heikkokuntoisen sankarin telttasängyssä saliin tätä varten asennetulle kuuntelukorokkeelle.

2 Orkesteri keräsi lokakuussa 1861 konsertilla rahaa nykyisin Suurtorin viereisessä puistossa seisovaa Porthanin patsasta varten. Aatteellisen konsertin viimeinen numero Vårt Land kuunneltiin seisten ja kyynelsilmin.

3 Kauden päätöskonsertissa 1928 Haydnin Jäähyväissinfoniassa soittajat poistuivat lavalta yksi kerrallaan osuuksiensa päätyttyä (Haydnin orkesterin tavoin). Tällä viitattiin soittajien toimeentulovaikeuksiin palkattomana kesäkautena.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Konserttikävijä pilke silmäkulmassa
Kylläpä aika rientää...
...1977 juhlittiin Turussa kaupunginorkesterin 50-vuotisjuhlia ja nyt juhlitaan jo 225 vuotta!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »