Hukkuuko ihmisyys nettiin?

Jonathan Franzen nousi kirjallisen maailman tietoisuuteen palkitulla kolmannella romaanillaan
Muutoksia (suom. 2002), mutta on sen jälkeen julkaissut harvakseltaan.

Kirjat

Jonathan
Franzen: Purity.

Suom. Raimo

Salminen. Siltala.

600 s.

Ei ole salaisuus että Jonathan Franzen inhoaa internetiä ja sosiaalista mediaa. Siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – monet pitävät häntä jopa merkittävimpänä amerikkalaisena nykykirjailijana, ”Great American Novelist”, kuten Time-lehden kansi häntä luonnehti.

Purity on vasta kirjailijan kolmas romaani 2000-luvulla, mutta muuten Franzen lausuu kärkkäästi mielipiteitään esseissä, kolumneissa ja haastatteluissa.

Uusin teos osoittaa, että netti-inhostaan huolimatta kirjailija on keskivertokansalaista paremmin perillä niin tietoverkon kuin somenkin koukeroista. Kaksi romaanin päähenkilöistä toimii jopa päätyökseen netissä: Tom Aberant toimittaa tutkivaan journalismiin erikoistunutta verkkolehteä, ja Andreas Wolf vetää puolestaan Boliviasta käsin WikiLeaks-tyyppistä nettiaktivistiryhmää.

Romaanin nimihenkilö on Purity ”Pip” Tyler, vähän yli kaksikymppinen neitonen, joka kamppailee suuren opintovelan, omistushaluisen äitinsä ja tylsän päivätyönsä ristipaineissa. Purity ei oikein tiedä, mitä elämällään tekisi, ja kun hänelle tarjoutuu tilaisuus lähteä harjoittelijaksi Boliviaan Wolfin projektiin, hän ottaa haasteen vastaan.

Franzen on usein harmitellut perinteisen romaanin vähäistä arvostusta ja pyrkinyt omissa teoksissaan vaalimaan 1800-luvun mestareiden perintöä. Uusin romaani jatkaa lavealla kerronnallaan tätä linjaa erityisen painokkaasti: Purityn lempinimi Pip viittaa tietysti Charles Dickensin romaaniin Suuria odotuksia (1861). Tosin teoksen pitkissä historiallisissa kaarissa voisi nähdä myös John Irvingin, toisen amerikkalaisen Dickens-fanin vaikutteita.Purity koostuu seitsemästä pitkästä luvusta, joissa valotetaan vuorotellen eri henkilöiden menneisyyttä. Andreas Wolfin myötä palataan aina 1980-luvun Itä-Saksaan ja tämän nuoruuteen Stasin kaikkinäkevän silmän alla. Näennäisesti erillisten lukujen yhdistävänä linkkinä toimii Pip, jonka elämään muiden henkilöiden värikkäät vaiheet ja yllättävät salaisuudet lopulta kietoutuvat. Vuolassanainen Purity sivuaa monenlaisia teemoja mutta etenkin nykyihmisen identiteetin rakentumista. Erityisesti Franzenia kiinnostavat vanhempien ja lasten suhteet, joissa on ongelmia lähes kaikilla päähenkilöillä. Ja kuten arvata saattaa, Franzen pohtii pitkään myös netin kaikkivaltiutta.

Erityisen rankkoja näkemyksiä esittää yllättäen verkkoaktivisti Andreas, joka vertaa nettiä milloin Stasiin, milloin jopa kuolemaan. Hän ei tunnista enää itseään kaikkien tuntemasta julkisuuskuvastaan – hänen ihmisyytensä on hukkunut nettiin.

Itse en erityisemmin innostunut Franzenin edellisen romaanin Vapaus (suom. 2011) sisäänlämpiävästä perhedraamasta. Sen rinnalla Purity on huomattavasti vetävämmin kirjoitettu ja nykykulttuurin moraalikysymyksiä haastavasti tuulettava. Romanttista rakkautta Franzen ei tosin osaa kuvata järin koskettavasti, mutta eipä sitä voi nyt kaikkea vaatia.

Veijo Hietala

Jonathan Franzen on aikamme tärkeitä kirjailijoita.
Jonathan Franzen on aikamme tärkeitä kirjailijoita.
Jonathan Franzen luki lokakuussa Frankfurtissa otteita romaanistaan Purity.
Jonathan Franzen luki lokakuussa Frankfurtissa otteita romaanistaan Purity.

Poiminnat

Merkittävimpiä nykykirjailijoita

1 Jonathan Franzenia monet pitävät merkittävimpänä amerikkalaisena nykykirjailijana.

2 Purity on melodramaattisia juonenkäänteitä ja yllätyksiä tarjoava perinteinen romaani Charles Dickensin hengessä.

3 Franzen pohtii nykykulttuurin moraalikysymyksiä, vanhempien ja lasten suhteita, netin merkitystä sekä ihmisen identiteetin rakentumista.