Kun KGB Cisse Häkkisen soololevyn maksoi

Timo Kalevi Forss: Toverit herätkää. Poliittinen laululiike Suomessa. Into. 374 s.

Suomalaisen rockin lippulaiva Love Records oli 1970-luvun jälkipuoliskolla vaikeuksissa. Rahaa oli palanut uuteen studioon ja epäkaupallisiin kokeiluihin. Vielä vuosikymmenen alkupuolella jopa taloudellisesti hyvin menestyneiden taistolaislaulujen aika alkoi olla ohi.

Loven kolmesta perustajasta kaksi oli hurahtanut kommunismiin. Heistä Atte Blom pyysi konkurssin jo uhatessa apua SKP:n vähemmistön nokkamieheltä Taisto Sinisalolta, jotta yhtiö voisi vielä prässätä kaksi jo taltioitua albumia. Hän sai 40 000 markkaa eli vajaat 24 000 euroa.

Blom ei koskaan kysynyt, mistä rahat tulivat eikä Sinisalo, mihin ne menivät. Se olikin ehkä viisasta. Rahoilla painettiin Cisse Häkkisen soololevy Teendreams (sic) ja Hectorin Hotelli Hannikainen.

Palkkasoturi Hector oli korkeintaan aleniuslainen sosialisti. Hurriganesin pojat eivät tainneet tiedostaa luokka-asemaansa senkään vertaa, vaan ihailivat avoimesti amerikkalaista elämäntapaa.

Taisto Sinisalon rahaliikenne on sittemmin todennettu keskusrikospoliisin virka-apuna saamista KGB:n kuiteista. Hannu Rautkallion tulkinnan mukaan Remukin lienee Kremlin vaikuttaja-agentti.

Hykerryttävä tiedonmuru sisältyy Timo Kalevi Forssin teokseen 1970-luvun poliittisen laululiikkeen vaiheista. Se taustoittaa ilmiötä käymällä läpi vasemmiston lauluperinteen aina 1800-luvulta alkaen. Musiikillisesti merkittävä välivaihe oli 1960-luvun uusvasemmistolaisuutta globaalistikin ruokkinut folk-villitys.

Mitään valtavan uutta kirja ei tuo. Ilmiön keskeiset instituutiot ovat saaneet jo aiemmin omat monografiansa. Miska Rantanen penkoi gradussaan laulukvartetti Agit Propin vaiheet ja julkaisi myöhemmin teoksen Love Recordsista. Aluksi hyvinkin musiikkipainotteisesta Kom-teatterista ilmestyi 2013 Anneli Ollikaisen ja Kati Tanskasen toimittama tiiliskivi. Forssin uutukaisen nimikin on laina Rantaselta.

Alle viisikymppinen Forss on taustaltaan muusikko, joten vahvimmillaan hän on analysoidessaan taistolaisuuden omintakeisen äänimaailman syntyä ja koostumusta. Taustalla vaikuttanut poliittinen liike on selvästikin mysteeri, kuten muullekin jälkimaailmalle ja useimmille aikalaisillekin.

Kaj Chydeniuksen ja Henrik Otto Donnerin klassisesta musiikista imemät vaikutteet sekoittuivat Agit-Propin väen folk-stemmoihin ja Kaisa Korhosen teatterimaailmasta tuomaan kailotukseen. Jazz-mies Eero Ojanen lisäsi siihen rokahtavan svengin.

Itse en lystistä lapsena päässyt osalliseksi, koska radion sulkemiseen riitti jo Hectorinkin pehmopropaganda. Onhan se silti ainutlaatuinen kulttuurinen ilmiö. Forssin mukaan Kalevi Sorsa oli Agit-Propin soundista niin vaikuttunut, että toivoi Sdp:n perustavan sille sosialidemokraattisen kilpailijan.

Musiikkia on pidetty jopa yhtenä selityksenä sille, miksi noin viidennes akateemisesta sukupolvesta nieli lääkkeeksi maailman vääryyksiin Brezhnevin ja Honeckerin opit.

Voin hyvin ymmärtää poliittisissa suurjuhlissa koetun yhteisöllisyyden ja voiman tunteen. Itse sain samanlaisia kiksejä, kun Crazy Cavan soitti Pyynikin palloiluhallissa. Meikäläisillä ei ollut sinipaitoja, vaan etelävaltioiden lippuja. Nuoriso on aina yhtä tiedostavaa.

Se radion sulkija muuten hekottelee sujuvasti Mikko Perkoilan kupleteille. Ei ehkä tiedä tämän saaneen oppinsa Agit Propin kisälleissä.


HANNU MIETTUNEN

Monna Kamun (vas.), Sinikka Sokan, Pekka Aarnion ja Martti Launiksen Agit-Prop lavalla 1970-luvun alussa, kun poliittinen laululiike oli voimakkaimmillaan. TS arkisto/Veikko Koivusalo
Monna Kamun (vas.), Sinikka Sokan, Pekka Aarnion ja Martti Launiksen Agit-Prop lavalla 1970-luvun alussa, kun poliittinen laululiike oli voimakkaimmillaan. TS arkisto/Veikko Koivusalo
Mauno Koivisto ja Reijo Frank Olympiastadionin edustalla, Mäntymäen kentällä.
Mauno Koivisto ja Reijo Frank Olympiastadionin edustalla, Mäntymäen kentällä.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.