Paavo Nurmi oli sekä introvertti että taipumaton

Yksin keskellä kaiken

Karo Hämäläinen: Yksin. WSOY. 250 s.

Suomalaiset olivat hullaantuneita yleisurheilun kestävyysjuoksuihin 1980-luvulle asti, ehkä vielä uudella vuosituhannellakin Janne Holménin ja Jukka Keskisalon ansiosta. Suurin innoittaja oli aikoinaan Paavo Nurmi, legenda jo 1920-luvulla ja vuosikymmeniä sen jälkeen.

Maailmantalouteen liittyvissä jännityskirjoissa Erottaja ja Kolmikulma mainetta niittänyt kirjailija Karo Hämäläinen on nyt tehnyt kirjan Paavo Nurmesta. Teos Yksin kuluu taatusti kaikkien urheiluintoilijoiden käsissä, niin vankkaa tietoutta se jakaa siistissä paketissa. Romaanin vaikuttavimmat ansiot löytyvät kuitenkin fiktiiviltä puolelta.

Yksin on kertomus erityishenkilöstä, juoksijasta ja liikemiehestä Paavo Nurmesta, joka kertoo itsestään ja erityisesti siitä, miltä hänestä tuntui. Nämä tuntemukset eivät ole sellaisia, joita olemme tottuneet menestyneen urheilijan haastatteluissa kuulemaan. Nurmi ei särmiään peitellyt eikä johtajia nöyristellyt. Hän rakensi omaa legendaarisuuttaan tietoisesti. Liikemiehenä hän otti omansa pois, taitavasti laatuun ja itseensä luottaen.

Ainakin, jos on Hämäläisen kirjaan uskominen, ja siihenhän uskoo.

Romaanin taustat ovat huolellisesti peratut. Nurmen maineikkaimpien juoksujen – kuten Pariisin olympialaisten kahden matkan kultajuoksut samana päivänä – esittelyt saavat lukijan luomaan mielessään kuvan ylivertaisuudesta, jonka Nurmi näyttäisi kuitenkin itse kyseenalaistaneen. Teoksen mukaan Nurmi ei pitänyt fyysisiä ominaisuuksiaan juuri muita parempina, mutta tämän olettamansa arvion hän teki toissijaiseksi hillittömällä määrätietoisuudellaan ja harjoittelunsa ankaruudella ja säntillisyydellä.

Tässä kohtaa Hämäläinen kertoo aivan samasta asiasta kuin toisesta legendasta, Emil Zatopekista kirjoitettu kirja Pitkä juoksu. Siinä kirjailija Jean Echenoz kertoo Satu-Pekan harjoitelleen, harjoitelleen ja harjoitelleen. Sekä Echenot että Hämäläinen kertovat myös Nurmen ja Zatopekin kohtaamisesta Nurmen vaatekaupassa Helsingissä olympiavuonna 1952.

Myös muut aikakirjoihin viedyt Nurmen kilpakumppanit ja Suomen urheilujohto saavat Yksin-kirjassa sijansa. Ville Ritola, Nurmen lähes tasaväkinen kilpailija ja kuitenkin niin paljon huonompi, saa tarkat kommentit osakseen. Ylipäätään Nurmi romaanin mukaan analysoi ja suunnitteli harkitsevasti kaikki toimensa. Auringontarkkuus oli yksi suurmiehen tärkeimmistä vahvuuksista niin juoksuradoilla kuin muussa elämässä.

Kirjan mukaan Nurmi oli sekä introvertti että taipumaton. Konfliktejahan siitä syntyi, mutta aina Nurmi tiesi arvonsa. Teoksen kaari kestää koko Nurmen eliniän, ja olisi ollut mielenkiintoista lukea myös radiohaastattelusta, jonka Nurmi antoi Yleisradiolle täyttäessään seitsemänkymmentä. Haastattelijaksi Nurmi vaati presidentti Kekkosta ja sai tahtonsa läpi.

Hämäläisen kirjan suurin ansio on kirjoitettu rivien väliin. Lukijan on yksinkertaista kuvitella, mitä suurjuoksijan mielessä liikkui, kun hän ei kätellyt silmäätekeviä, ei arvostanut urheilujohtajia, ei piitannut kanssakilpailijoistaan eikä osannut sosiaalisia taitoja kuin välttävästi.

Yksin-kirjan päähenkilön ajatukset kulkevat mielenkiintoisen koukeroisesti. ”Ihmiset eivät ole järkeviä. Heitä eivät kiinnosta numerot vaan tarinat.” Nurmi halusi saada suurimman hyödyn taidoistaan kilparadoilla, joten hän antoi ihmisille tarinan ainekset. Nurmi oli kirjan mukaan todellisuudessa elänyt fiktiivinen sankari, joka oli milloin haamu, milloin lentävä suomalainen, ainakin elämää suurempi ja myyttinen hahmo.

Kirjan nimi Yksin viittaa kahteen seikkaan, joista toinen on yksinäisyys. Minähenkilö kertoo tapahtumista yhdelle ja määrätylle ihmiselle, ja jää loppusivuilla miettimään, olisiko elämä voinut mennä toisinkin. Karo Hämäläinen kurkkii Paavo Nurmen pään sisälle, mutta vastausta elämän perimmäisiin kysymyksiin ei anna fiktiivinen Nurmi, eikä kaiken tietävä kirjailijakaan.

Jälkimmäinen epiteetti on sitä paitsi hieman harhaanjohtava, koska aikakirjat todistavat, että Nurmi ei voinut katsoa Helsingin olympialaisia kotonaan televisiosta, vaikka kirjassa näin väitetään. Ehkä tämä todistaa, että kaikkea ei voi tietää tai edes arvata, mutta teoksen mielenkiintoisuutta eivät pikku erheet tippaakaan vähennä. Yksin kamppailee ankarasti vuoden urheilukirjan tittelistä.

ERKKI KANERVA

Karo Hämäläisen Yksin kamppailee ankarasti vuoden urheilukirjan tittelistä.
Karo Hämäläisen Yksin kamppailee ankarasti vuoden urheilukirjan tittelistä.
Paavo Nurmi oli Yksin-kirjan mukaan todellisuudessa elänyt fiktiivinen sankari.
Paavo Nurmi oli Yksin-kirjan mukaan todellisuudessa elänyt fiktiivinen sankari.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.