Reima Saarinen, Pekka Siitoin ja Olavi Hakasalo
kuuluvat okkulttuurisen Turun historiaan

Turku onsalainen

Perttu Häkkinen ja Vesa Iitti: Valonkantajat. Välähdyksiä suomalaisesta salatieteestä. Like. 410 s.

”Huurteinen iltapäivä, marraskuun 30. 1972. Turun yliopiston uskontotieteen laitoksen seminaarihuoneessa hoikka, silmälasipäinen, suorakasvoinen, pitkähiuksinen ja tummiin pukeutunut nuorimies pitää käsissään proseminaarityötään. Kirjoituskoneella naputetun paperinivaskan otsikko kertoo: ”Käytännöllinen Kabbala (Seremoniallinen magia).”

Valonkantajat-teoksen mukaan opiskelijalla, Reima Saarisella (1950–2003), oli omaa intohimoa pelissä. Hän halusi kulkea legendaarisen maagikon Aleister Crowleyn jalanjäljissä niin kuin moni muukin kirjassa esitelty tapaus. Valonkantajat on salatumman tiedon tarinoiden supisuomalaisena esityksenä teos vailla vertaa.

Teoksesta voi päätellä, että me turkulaiset tykkäämme kaikesta esoteerisesta, okkultistisesta, kielletystä, hämärästä, vaarallisesta ja mystisestä. Onko salaisuus juomavedessä?

Monet muistavat Reima Saarisen. Hän oli ”okkulttuurihahmo”, joka oli punkia ja metallia yhdistäneen Mana Mana -yhtyeen edesmenneen keulahahmon Jouni Mömmön maaginen opettaja. Teini-iässä Saarinen vaikutti underground-liikkeessä. Hänen isänsä perusti Saarisen osto- ja myyntiliikkeen 1970-luvun puolivälissä.

Saarinen vaikutti vähän kaikkialla: Hollannissa, Venäjällä, Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Englannissa, Skotlannissa, Belgiassa, Ranskassa, Libanonissa ja Syyriassa. Länsi-Saksassa hän hengaili Bader-Meinhof-ryhmän kanssa. Hän oli fanaattinen Palestiinan tutkija. Hänellä saattoi olla lyhyt suhde Patti Smithin kanssa Amsterdamissa.

Jotkut turkulaiset saattavat muistaa maagin vaikkapa Gurdjieff-aiheisista luennoista kasvisravintola Versossa tai illanvietoista Hämeenportissa ja TVO:lla. Jotkut pitivät häntä ylimielisenä riidanhaastajana, toiset älykkäänä kummajaisena. Varissuolla hän työnsi lastenvaunuja turbaani päässään, viitta niskassaan ja maaginen miekka vyöllään. Saarisen korealaisperäinen nimi oli Lin gHa-Rej ja arabialainen Aswa Haidar el-Hayyat.

Saarinen oli yksi näitä, jotka uskovat olevansa muiden yläpuolella valaistumisessa. He sukeltavat esoteerisen tiedon mereen eivätkä ikinä tule pois.

Sielun Veljien Jouko Hohko piti Saarista ”huikeana vasemman käden tantristina”. Saarinen rakasti salatieteiden ohella aseita, provokaatioita ja yhteenottoja. Hän oli maaninen individualisti.

Tällaisilla tyypeillä oppimestari on yleensä Aleisteir Crowley, joka opetti tekemään kaiken oman tahdon mukaan. Yleensä oppilaat ovat rockmuusikoita. Saarinen halusi perustaa Turkuun Pan-jumalan temppelin.

Markku Into, Jarkko Laine, Harro Koskinen, Teppo Oksanen, Seppo Hyvönen, Harri Dahlström, M.A. Numminen ja Asko Juntunen olivat hänen tuttujaan.

Saarinen oli guru etenkin muusikkopiireissä, joissa vaihtoehtoon tutustutaan aina ennen kuin siihen, jolle se on vaihtoehto. Kaikki pimeä tuo valon.

Ikävystyttävin Turun okkultisteista oli uusnatsien koomiseksi esikuvaksi kohonnut Pekka Siitoin (1944–2003), jonka törkytempauksia skandaali- ja iltapäivälehdistö rakasti. Siitoin perusti vuonna 1971 rekisteröimättömän okkultistisen yhdistyksen Turun Hengentieteen Seuran, jonka piirissä ufot ja teosofia kohtasivat satanismin ja natsifantasiat. Seuran säännöissä sanottiin: ”Pyrimme kehittämään ns. arjalaista ajattelua, joka perustuu hengentieteeseen. Harjoitamme myös kaukoparannusta tältä pohjalta.”

Kaskenkatu 1 A:ssa asuneen ja valokuvausliikettä pitäneen Siitoimen toiminta siirtyi Naantaliin, jossa hänestä tuli kansallissosialistinen karnevaalitonttu. Turussa hän veti puoleensa erilaisia hörhöjä, rokkisukupolven uusnatseja ja ufologeja. Tempaukset kävivät vuosi vuodelta typerämmiksi känniesityksiksi. Isänmaallisiksi kutsutut piiritkin alkoivat tehdä pesäeroa vara-Hitleriin.

Okkultti-Turkuun toi oman sävynsä hypnotisoija Olavi Hakasalo alias Oliver Hawk (1930–1988), jota Hymy-lehti esitteli laajasti alkuvuodesta 1973 ilmestyneessä jutussaan. Hakasalo oli avannut Aurakadulle Turun Hypnoositutkimuslaitoksen. ”Hän oli topannut tutkimushuoneensa seinät paksulla vaahtomuovilla josta ei huuto kuulu sisään eikä ulos”, kirjoitti toimittaja Osmo Lahdenperä. ”Moraalini on selvä: noituus on hyvä bisnes”, sanoi Hakasalo. Erilaiset seksuaaliset vaihtoehdot kuuluivat repertuaariin.

”Vuoden 1973 Turku kuulostaa aivan 1890-luvun okkulttisesti virittyneeltä Pariisilta maagisine sotineen”, sanotaan kirjassa.

Pitäisikö tästä olla ylpeä?

”Vasemman käden polun neljännen asteen initiaatin” ja kansainvälisen Setin temppelin jäsenen Tapio A. Kotkavuoren kuolinilmoitus julkaistiin Turun Sanomissa 27.10.2007. Tosiasiassa silloin kuoli vain kyseinen pseudonyymi. Vasemman käden polku -teoksella jopa maailmanmainetta saaneen Kotkavuoren filosofiaa määrittävät Aleister Crowley ja Gurdjieff.

Nykyaikainen vapaamuurarilaitos tuli Suomeen Tukholman kautta. Ensimmäinen loosi aloitti toimintansa Turussa vuonna 1758 tunnuslauseenaan ”Suomen ilo”.

Tunnetaanpa Turku myös vapaamuurareilta vaikutteita saaneesta Aurora-seurasta, joka toimi täällä vuosina 1770–1779. Se oli isänmaallis-kulttuurinen salaseura. Aurora-seuran jäsenet perustivat Suomen ensimmäisen sanomalehden (Tidningar utgifne av et Sällskap i Åbo). Kaikki salaisuuteen verhottu ei todellakaan ole sekopäätoimintaa.

Suomalainen Gurdjieff-opetus saapui maahan 2000-luvun alussa toiminnan keskittyessä Helsingin ohella Turkuun. Kreikkalais-armenialainen G. I. Gurdjieff (1866–1949) kehitti opin, jonka pohja on gnostilaisuudessa, ortodoksisessa mystiikassa ja suufilaisuudessa.

Kristillis-materiaalista kulttuuria luonnonuskon, henkivoimien ja pakanamyyttien maailmaan pakeneva uuspakanakultti on voimissaan nimenomaan Turussa. Jopa Turun hengentieteellinen seura on aloittanut uudelleen toimintansa. Se herätti 2012 skandaalin julkaisemalla rituaalin, jonka päämääränä on ”Suomen vihkiminen Saatanalle”.

Uudemmissa liikkeissä on rockia ja fantasiaa, parannusoppeja ja jopa tieteen raja-alueita, mutta ei mielenterveysongelmiakaan voi pois sulkea. Maaninen vaihtoehtojen etsintä ja narsistisen tuonpuoleiset yli-ihmisfantasiat kuuluvat kuvaan.

Voihan tälle kaikelle tietysti naureskella, mutta osanottajat ovat voittopuolisesti vakavissaan. Ehkä kaikki päivänvalossa viihtyvä normaali tarvitsee hörhöpuolta pysyäkseen ehjänä. Ja salatietoa ei tietenkään olisi olemassakaan ilman virallista tietoa. Piiri pyörii.

KARI SALMINEN

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.