Rauman seurakunnan historia avaa näkymiä koko Turun hiippakuntaan

Vanhan kirkon muisti

Risti ja lounatuuli – Rauman seurakunnan historia keskiajalta vuoteen 1640. Toim. Anu Lahtinen & Miia Ijäs. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 320 s.

Mikä vuosi voisi olla salaperäisin, kiinnostavin ja lukemaan yllyttävin Rauman seurakunnan, fransiskaanikonventin ja koulun vuosisataisessa historiassa?

Kun miettii tuoreen Risti ja lounatuuli -teoksen vyöryttämää valtavaa aineistoa, valinta voi kohdistua esimerkiksi vuoteen 1478. Vatikaanin arkistoista löytyy dokumentti, joka kertoo, että Roomassa pohdittiin silloin kaukana pohjoisessa pienen Raumanjoen varrella sijaitsevan luostarin dramaattisia tapahtumia. Tutkija Kirsi Salonen tuo dokumentin nyt ensimmäistä kertaa suuren yleisön tietouteen.

Fransiskaaniveli Petrus Nicolai otti asiakkaana yhteyttä korkeaan paavilliseen virastoon ja ilmoitti tulleensa väärin kohdelluksi. Virasto hyväksyi hänelle syyttömäksijulistuksen. Kysymys oli merkillisestä nujakasta, joka liittyi eräiden fransiskaaniveljien kapinointiin konventin johtoa vastaan.

Toinen vangitseva vuosiluku olisi vaikkapa 1538. Upsalan yliopiston kirjastossa on säilynyt Henricus Mathei Rawmensiksen eli Raumalaisen kronikka, joka sisältää yhtä dramaattisen kuvauksen eräiden veljien karkotuksesta Rauman konventista. Reima Välimäki mainitsee Ristissä ja lounatuulessa myös Andreas Rhyzeliuksen 1700-luvulla ilmestyneestä seikkaperäisestä teoksesta, joka vaikutti toisaalta H. G. Porthaniin, toisaalta jopa 1900-luvulla Rauman historiaa selvittäneisiin tutkijoihin.

Esimerkit kertovat, että Artturi Leinosen maineikas Rauma-romaani Johannes Jussoila (1943) saisi helposti rinnalleen yhtä värikästä aineistoa kaupungin menneisyyden monista muistakin kiinnostavista henkilöhahmoista.

Vankka kokoomateos Risti ja lounatuuli tarjoaa rautaisannoksen näkökulmia seurakunnan ja luostarin historiaan. Yksi huomion kohteista on luonnollisesti maineikas Rauman koulu, jonka nyt osoitetaan olleen nimenomaan seurakunnan ylläpitämä; aikaisemmin siitä on aina puhuttu konventin kouluna.

Viljalti uusia näkökulmia Risti ja lounatuuli avaa niin taiteeseen ja kirjalliseen kulttuuriin kuin vaikkapa oikeuslaitokseen ja verohallintoon, niin aatehistoriaan kuin merenkulkuun. Omat seikkaperäiset tarkastelunsa saavat kirkkomaalaukset, puuveistokset, alttarikaappi ja saarnastuoli. Koko silloisen Turun hiippakunnan mitassa lähestytään esimerkiksi Franciscus Assisilaisen kulttia ja kirkollisten koulujen asemaa.

Monista yksityiskohdista sopii mainita esimerkiksi Westhin koodeksi, joka kertoo liturgisen suomen kielen alkuvaiheista. Rauman kappalainen ja koulumestari Mathias Johannis Westh oli Mikael Agricolan aikalainen.

Keskiaikaisessa pohjoismaisessa kaupunkiseurakunnassa hengellinen ja kirkollinen elämä läpäisivät luonnollisesti kaiken muun. Mutta pienen rannikkokaupungin ja sen seurakunnan elämä oli myös kansainvälistä. Eurooppa oli yhdentynyt katolisen kirkon suojissa; yhteydet Turkuun, Tukholmaan ja Roomaan olivat tiiviit.

Alkava luterilainen reformaatio näkyi Rauman seurakunnassa monella tavoin. Meren yli lounaasta kantautuivat uskonpuhdistuksenkin käänteentekevät vaikutteet.

Rauman kaupungin syntymäpäiväkin muuttuu uuden seurakuntahistorian tutkimusten valossa; kaupunki vanhenee kahdella vuorokaudella. Kaupungin oikea perustamispäivä on 15. huhtikuuta.

JOUKO GRÖNHOLM

”Vatikaanin
arkistoista löytyy dokumentti,
joka kertoo, että Roomassa pohdittiin kaukana pohjoisessa pienen Raumanjoen varrella sijaitsevan luostarin
dramaattisia
tapahtumia.”
Rauman Pyhän ristin kirkko sekä fransiskaaniveljesten muistopatsas.
Rauman Pyhän ristin kirkko sekä fransiskaaniveljesten muistopatsas.