Turkulaisfilosofien Kant-käännökset saivat vankkaa jatkoa

Perimmäisiä kysymyksiä

Immanuel Kant: Moraalin metafysiikan perustus. Suom. Markus Nikkarla. Areopagus. 106 s.

Suomennoskirjallisuuden filosofista perinnettä kohensi kaksi vuotta sitten melkoinen kulttuuriteko, kun Immanuel Kantin Puhtaan järjen kritiikki ilmestyi Gaudeamuksen kustantamana ensimmäistä kertaa suomeksi. Suomennos laadittiin Turun yliopiston filosofian oppiaineessa, jossa hanketta johti professori Olli Koistinen.

Puhtaan järjen kritiikkiä on usein luonnehdittu länsimaisen filosofian historian kuuluisimmaksi teokseksi. Kant (1724–1804) pyrkii siinä määrittelemään, mitä ihmisen on mahdollista tietää ja mitkä asiat ovat pelkkää arvailua.

Areopagus-kustantamon nyt julkaisema Moraalin metafysiikan perustus jatkaa turkulaisten filosofien vahvaa panosta Kantin suomentamisessa. Aikaisemmin julkaistuihin suomennoksiin kuuluvat Puhtaan järjen kritiikin lisäksi mainio valikoima hänen käymäänsä kirjeenvaihtoa sekä Kirjoituksia biologiasta ja lääketieteestä; nämä käännökset ovat Panu Turusen käsialaa.

Kantin tuotannon suomennoshistorian näkökulmasta on kiinnostavaa, että varhaisvaihteetkin liittyvät Turkuun. Viime vuosisadan alkupuolella Kantin suomentamisen aloitti Turun yliopiston pitkäaikainen filosofian professori J. E. Salomaa (vuoteen 1906 Grönholm).

Salomaa jatkoi Kant-tutkimuksiaan kautta uransa; yksi hänen aivan viimeisistä julkaisuistaan on suurelle lukijakunnalle tarkoitettu yleisteos Kantin elämäntyöstä ja filosofiasta. Eräistä Salomaan teksteistä on nykykaudella julkaissut uusintapainoksia jyväskyläläinen Kampus-kustantamo.

Moraalin metafysiikan perustuksen Salomaa suomensi 1931 nimellä Tapojen metafysiikan perustus. Markus Nikkarlan perusteellisiin taustatöihin perustuva ja sanonnaltaan onnistunut suomennos antaa nyt kaivatun mahdollisuuden tutustua Kantin tärkeään tekstiin nykysuomeksi.

Moraalin metafysiikan perustus on Kantin tunnetuin moraalifilosofiaa käsittelevä teos. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan sen vaikutus etiikkaan on ollut valtaisa. Nikkarla luonnehtii, että eettiset kysymykset ovat saaneet yhteiskunnassamme yhä suuremman painoarvon; siksi Kantin ajatuksilla on edelleen tärkeä sijansa etiikan teorioissa.

Kant tunnetaan johdonmukaisen velvollisuusetiikan puolustajana. On kiteytetty, että hän mullisti moraalin tutkimuksen. Klassikkoteos saattaa lukijan nyt moraalifilosofian perimmäisten kysymysten äärelle, kategorisen imperatiivin maailmaan.

Kantin ajattelua pidetään usein vaikeaselkoisena, mutta hän itse muistuttaa tässä teoksessaan hauskasti: ”Säikäyttävästä otsikostaan huolimatta moraalin metafysiikka on suuressa määrin kansantajuinen ja sopiva tavallisen järjen tajuttavaksi.” Esivalmistelu oli Kantin mielestä tarpeen jatkotutkimuksen ja -selvitysten kannalta.

Königsbergin filosofi tarkastelee useita havainnollisia esimerkkejä ja osoittaa, millaista moraalinen toiminta lopulta on. Kantin mukaan yhtäkään ihmistä ei saa koskaan kohdella pelkkänä välineenä.

Vesa Oittisen toimittama kokoomateos Immanuel Kantin filosofia (Gaudeamus 2013) antaa suurelle yleisölle vankkaa taustatietoa aihepiiristä; se sisältää viittauksia myös Moraalin metafysiikan perustukseen ja Salomaan vanhaan käännökseen.

Kiinnostavaa ja hedelmällistä olisikin, jos Salomaan ja Nikkarlan käännöksistä ilmestyisi yksityiskohtainen vertaileva selvitys. Sillä olisi huomattavaa merkitystä laajemminkin suomennoskirjallisuuden historiaa tutkittaessa.

JOUKO GRÖNHOLM

”Kantin ajatuksilla on edelleen tärkeä sijansa etiikan
teorioissa.”
Königsbergissä elämäntyönsä tehnyt Immanuel Kant on filosofian historian laajakantoisimpia ajattelijoita.
Königsbergissä elämäntyönsä tehnyt Immanuel Kant on filosofian historian laajakantoisimpia ajattelijoita.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.