Laaja rakkauden historia
keskiajasta tähän päivään

Kirsi Vainio-Korhonen, Anu Lahtinen: Lemmen ilot ja sydämen salat. Suomalaisen rakkauden historiaa. WSOY. 265 s.

Mitä on suomalaisen rakkauden historia: pakkoavioliittoja, petettyjä neitoja sekä tunnekylmiä taloudellisia kauppoja? Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhosen sekä dosentti Anu Lahtisen tuore teos Lemmen ilot ja sydämen salat todistaa, että Suomessakin on kautta aikojen solmittu rakkausavioliittoja.

Teos keskittyy ennen kaikkea romanttiseen rakkauteen, ja onkin ensimmäinen laajamittainen esitys suomalaisen rakkauden ilmenemismuodoista. Erityisen kiintoisaa on selvitys aviollisen rakkauden ja rakastamisen tapojen muuttuminen eri aikoina. Lisäksi luvuissa käsitellään lähimmäisenrakkautta, ystävyyttä sekä perheenjäsenten välistä kiintymystä menetyksen tuskaa unohtamatta.

Teos on jaettu kolmeen laajaan päälukuun, Rakkaus ja sukujen valta, Järjen ja tunteiden ohjauksessa sekä Kohti modernia rakkautta, joista ensimmäinen on laajin. Luvut ja artikkelit ovat itsenäisiä ja täten luettavissa erillisinä artikkeleina. Kronologinen aikajärjestys mahdollistaa teoksen lukemisen rakkauden ”suurena tarinana” aina keskiajasta tähän päivään.

Kirja ravistelee tuoreella tavalla entisaikojen seurusteluun liittyviä käsityksiä. Esimerkiksi naimattomien ihmisten seksielämä kuului normaalina pidettyyn seurusteluun ennen avioliittoa, samoin kuin ennen häitä siitetyt lapset. Tiukimmillaan parinmuodostukseen liittyvät säännöt ja rikkomukset olivat 1600- sekä 1800-luvuilla, kun kirkko kiristi otettaan.

Myös 1800-luvun tiedeuskon katsotaan vaikuttaneen vahvast iihmisten rakkauselämään. Lisääntyvänt tiedon nimissä käsitys normaalista muuttui. Epänormaalin kriminalisointi sekä pelko vaikuttivat homoeroottisen käytöksen tuomitsemiseen sekä halukkaan naisen demonisointiin. Ennen tätä naisen nautintoa sängyssä pidettiin suotavana, jopa välttämättömänä hedelmöittymisen kannalta.

Moni vanhana tapana pidetty vihkimiseen liittyvä käytäntö on moderni, kuten morsion valkea hääpuku ja kimppu tuorekukkia. Vasta 1800-luvulla morsiamet alkoivat korostaa koskemattomuuttaan valkoisilla asuilla, sitä ennen heidät puettiin värikkäisiin juhlapukuihin. Myös miehen sukunimen ottaminen tuli pakolliseksi vasta 1930-luvulla.

Yhtenä keskeisenä asiana teoksessa käsitellään järjestettyjen avioliittojen todellisen luonteen selvittämistä. Oliko naisilla sittenkin valtaa päättää, kenet he naivat? Entä missä vaiheessa romantiikasta ja tunteista tuli määräävä tekijä avioliiton solmimisessa? Lähteinään Vainio-Korhonen ja Lahtinen ovat käyttäneet muun muassa kirjeenvaihtoa, päiväkirjoja sekä oikeusasiakirjoja. He riisuvat järjestetyn avioliiton yltä rakkaudettomuuden kaapua ja osoittavat, kuinka taloudellisin perustein solmitun liiton tavoite oli turvata neidon omaisuus huijareiden varalta.

Teos poikkeaa ulkoasultaan totutusta kotimaisen tietokirjan muotista. Esimerkiksi tekijätiedot sekä sisällysluettelo löytyvät vasta teoksen lopusta viitteiden, lähteiden sekä henkilöhakemiston jälkeen. Päätös laittaa kuvaliite poikkeuksellisesti heti kirjan alkuun ei vakuuta yhtä paljon. Perinteinen järjestys pudotella kuvia tekstin sekaan olisi toiminut paremmin ja tehnyt kokonaisuudesta lukijaystävällisemmän.

Vainio-Korhosen edellinen teos Ujostelemattomat (2013) palkittiin ilmestymisvuonnaan Vuoden tiedekirjana. Lahtinen on hänkin keskittynyt sukupuolihistoriaan, teoksessaan Pohjolan prinsessat (Atena 2009) hän käsittelee pohjoisen valtiattaria.

Lemmen ilot ja sydämen salat on sen verran miellyttävä lukukokemus, että toivon Kirsi Vainio-Korhosen ja Anu Lahtisen kirjoittavan yhdessä myös tulevaisuudessa.

MARISSA MEHR

Turun yliopiston Suomen historian professorin Kirsi Vainio-Korhosen (vas.) ja Suomen historian dosentin Anu Lahtisen kirja ravistelee entisaikojen seurusteluun liittyviä käsityksiä.
Turun yliopiston Suomen historian professorin Kirsi Vainio-Korhosen (vas.) ja Suomen historian dosentin Anu Lahtisen kirja ravistelee entisaikojen seurusteluun liittyviä käsityksiä.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.