Corto Maltesen myytin alku ja päätös

Hugo Pratt: Corto Maltese – Suolaisen meren balladi. Suom. Heikki Kaukoranta. Jalava. 195 s.

Riminissä syntynyt Hugo Pratt (1927–1995) tutki tuotannossaan todellisuuden, sepitteen ja alitajunnan kolminaisuutta yhtä kiehtovasti kuin saman kaupungin poika Federico Fellini. Molemmille italialaismestareille näkyvä realistinen maailma oli lähinnä kehys, joka ympäröi luomusten mikrokosmosta.

Se miten tarinoiden henkilöt toimivat ja mitkä olivat heidän motiivinsa, latasi teoksiin ajattoman ulottuvuuden. Ihmisen mielen monimutkaisuuden sekä elämän ihmeellisyyden taju välittyy sekä sarjakuvaromaanin kehittäjän että valkokankaan hulluttelijan elämäntyöstä.

Corto Maltese on Prattin henkilögallerian rakastetuin, ja samalla arvostetuin luomus. Corto Maltesesta on tehty tutkimusten ohella muun muassa animoitu elokuvasarja sekä nimikkonäyttelyjä. Le Monde -lehti on puolestaan valinnut Suolaisen meren balladin 1900-luvun sadan tärkeimmän teoksen listalle.

isän partaveitsellä oman kohtalonviivansa käteen viiltäneen merenkulkijan vaiheet peilaavat Prattin henkilöhistoriaa. Maailmankansalainen varttui Venetsiassa ja Etiopiassa ja loi varhaiset sankarihahmonsa asuessaan 13 vuotta Argentiinan Buenos Airesissa – ja samoilla seuduilla on samoillut myös Corto Maltese.

Suolaisen meren balladissa Corto Maltese esiteltiin lukijoille myyttisellä tavalla. Hänen miehistönsä oli noussut kapinaan ja sitonut kapteenin krusifiksin asentoon mereen heitettyyn lauttaan.

Sattuman oikusta Corto Maltesen poimii eteläisestä Tyynestämerestä Rasputin, venäläistä hovijuonittelijaa muistuttava äkkiväärä seikkailija ja vastentahtoisen seilorin toveri. Rasputinilla on hallussaan lisäksi kaksi haaksirikon kokenutta lasta, vaikutusvaltaisen suvun serkukset, joista hän aikoo vaatia lunnaat.

Matka Melanesian ulapoilla ja saarilla johtaa tapahtumaketjuun, josta ei yllätyksiä puutu. Alussa eletään maailmanpalon aattoa vuonna 1913, ja samoilla vesillä seilaa niin saksalaisia kuin brittejä. Paikallisillakin on omia suunnitelmia tulevaisuuden varalle, sillä siirtomaaisännät ovat opettaneet oleellisen valkoisten toiminta- ja ajattelutavasta.

yhteys eri kulttuureihin korostuu kerronnassa. Corto Maltese on sinut yhtä lailla Tyynenmeren alkuperäiskansojen kuin saksalaisen sukellusveneupseerin kanssa. Ihminen ja luonne ratkaisevat ystävyyden solmimisessa, eivät ulkoiset seikat.

Pratt ujutti sarjakuvaromaaniinsa filosofisia ja (korkea)kirjallisia viittauksia. Ohessa hän ironisoi rotu- ja muita ennakkoluuloja. Omintakeinen huumori ja käytännön koulima elämänviisaus tasapainottivat paikoin ikävän todentuntuisia käänteitä.

Teos oli vallankumouksellinen ilmestyessään alkukielellä ensimmäisen kerran 1967. Se on sitä myös nyt, korvatessaan vuonna 1991 nimellä Corto Maltese Etelämerellä julkaistun ja kauan sitten loppuunmyydyn painoksen upeana värilaitoksena, jonka kieliasu on korjattu vastaamaan kontekstia – esimerkiksi alkuasukkaat käyttävät muiden puhuman yleiskielen sijaan erilaisia puheenparsia heimostaan riippuen.

Uudet ovat myös Marco Steinerin, Prattin myöhäisuran yhteistyökumppanin kirjoittamat alkusanat. 31-sivuinen osio hahmottelee sveitsiläisen Marco D’Annan valokuvien tuella Corto Maltesen maailmaa useista näkökulmista – kaari on huikea ulottuessaan Andalusiasta Tyynellemerelle ja vuosisatojen halki.

Taustoitus syventää päähenkilön profiilia ja kokemuspiiriä. Maltalla syntynyt ja kasvanut gibraltarilaisen mustalaisnaisen ja cornwallilaisen merimiehen poika on onnensoturi – tai ”kuriton individualisti ja kumouksellinen”, kuten Suolaisen meren balladin mahtimies Munkki häntä luonnehtii.

Corto Maltese sukkuloi maailmalla 1900-luvun ensimmäisinä kuohuvina vuosikymmeninä häviten sitten järjen vastaisten mullistusten jättämään kaaokseen. Prattin kerrotaan selittäneen ratkaisua sillä, että siihen päättyi romanttishohtoisten seikkailijoiden aika.

Suolaisen meren balladi tarjoaa kuitenkin vihjeen, mihin purjehdus johti. Kertomuksen avaavan kirjeen mukaan maaton ja laivaton kippari löysi ehkä sittenkin kohtaamistaan ihmisistä oman rannan, johon lopulta ankkuroitui.

Suolaisen meren balladi on yhtä nimensä kanssa: kauniin kirpaiseva ja samalla viisas kertomus ihmisistä vaikeiden valintojen edessä. Hugo Prattin avainteos kestää aina uuden lukemisen avaten kerta kerralta uusia puolia itsestään.

MATTI KOMULAINEN

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.