Jumalten kaltaiset koneet

D.H. Lawrence: Kun ihmiset ovat olevinaan jumalia – valikoima D.H. Lawrencen runoutta. Suom. Pertti Nieminen & Tuulia Toivanen. Basam Books 2014. 199 s.

Brittikirjailija David Herbert Lawrence (1885–1930) tunnetaan Suomessa epäilemättä parhaiten romaanistaan Lady Chatterleyn rakastaja. Pahennusta herättäneen proosansa ohella Lawrence ehti elämänsä aikana kirjoittaa silti paljon muutakin, esimerkiksi mittavan ja moni-ilmeisen runotuotannon.

Kun ihmiset ovat olevinaan jumalia on ensimmäinen laajempi suomennosvalikoima Lawrencen lyriikkaa. Pertti Niemisen ja Tuulia Toivasen sävykkäänä käännöksenä julkaistu tuhti laitos ilahduttaa laajuutensa lisäksi sisällöllään; Lawrencen viime vuosisadan alkupuolella kirjoittamat tekstit ovat nykyvinkkelistä tarkasteltuna paitsi ilmaisultaan kiinnostavia ja omaleimaisia, myös monin paikoin yhäti hämmästyttävän ajankohtaisia runoja.

Julkaisun suomentajat ovat järjestäneet laajan tekstimateriaalin perinteisen kronologisen jäsennyksen sijaan aiheperusteisesti. Valikoima on jaettu neljään temaattiseen, Lawrencen runotuotannon suuria aihekokonaisuuksia luotaavaan osastoon.

Ratkaisu on valitut runot -henkisessä laitoksessa vallankin toimiva ja perusteltu: sen sijaan, että joutuisi tuskailemaan valikoimaa varten pilalle puhkottujen kokoelmarakenteiden äärellä, tarjoutuu lukijalle mahdollisuus paneutua teemojen ja aiheenkäsittelytapojen vähittäisiin muutoksiin, ristiriitaisuuksiinkin.

Myös useiden samasta aihiosta kirjoitettujen runoversioiden asettaminen rinnakkain palvelee oivallisesti hienovaraisista merkitysvivahteista innostuvaa lukijaa.

Suomennoslaitoksen tekstit esittelevät Lawrencen paitsi tarkkanäköisenä ihmisluonnon ja yksilön sisäisten tunnekuohujen runoilijana, myös yhteiskuntajärjestyksen teräväkielisenä, radikaalina kriitikkona. Valikoiman runoissa kielikuvallisesti voimakas ilmaisu kohtaa säälimättömän suorapuheisen havaintosäkeen.

Varsinkin Lawrencen varhaisemmissa, 1910-luvulla julkaistuissa runoissa voi aistia kaikuja romantiikan ja jopa 1800-luvun lopun symbolistisen lyriikan piireistä asti. Näitä varhaisia runoja on tekstien esteettinen geneerisyys huomioiden sisällytetty valikoimaan mielestäni turhankin paljon.

Kirjailijan myöhäisrunouden kyyninen, ihmisvihamielisiäkin piirteitä saava kriittisyys taas toimii nykylukijalle huomattavasti paremmin. Osansa kritiikistä saavat niin teollinen kapitalismi ja omistava luokka kuin riistonsa hyväksyvä työväkikin.

Palkkatyön orjuuttavassa ikeessä inhimillisen potentiaalinsa ja sisäisen palonsa tukahduttavalle orastavalle keskiluokalle kun ei runoissa suoda sen kummempaa ymmärrystä: ”Ihmiset tahtoivat olla jumalten kaltaisia / ja niin heistä tuli kuin koneita / eivätkä nekään ole nyt tyytyväisiä.”

Vaikka käännösjulkaisun jäsennys ei olekaan kronologinen, voi kokonaisuutta tarkastella myös kirjailijakuvan muuttumisen näkökulmasta. Nykyperspektiivistä tarkasteltuna Lawrence vaikutti olevan sitä vetävämpi runoilija, mitä pidemmälle urallaan ehti.

Vuonna 1929 ilmestynyt Pansies sekä postuumisti muistiinpanojen pohjalta kootut kokoelmat More Pansies (1932) ja Last Poems (1932) ovat ainakin suomentajien otannan perusteella kestäneet parhaiten aikaa.

Kun ihmiset ovat olevinaan jumalia piirtää informatiivisine esipuheineen kiitettävän tarkan, monisäikeisen kuvan tunnetun kirjailijan vähemmän tunnetusta tuotannosta. Lawrencen runojen hienot käännökset todistavat laadukkaan runouden aikaa ja myllerryksiä kestävästä ilmaisuvoimasta.

MIIKKA LAIHINEN

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Eräs huomautus
Runoista jää liian silkoinen kuva. Kirjailijan Akilleen kantapää oli hänen halunsa yhteiskunnalliseen nousuun ja tunnustukseen eliitin, niin kirjallisen kuin poliittisenkin taholta. Lawrence, kaivosmiehen poika, halusi näet epätoivoisesti tulla yläluokan hyväksymäksi ja julkisesti hehkutti suurta vihaansa työväenluokkaa ja köyhiä kohtaan. Hän esimerkiksi julisti, että köyhät olisi laitettava kaasukammioihin ja julkinen liikenne olisi estettävä, ettei työväestö eri paikkakunnilla voisi tehdä yhteistyötä. Samaan tapaan Kianto Suomessa vuonna 1918 osoittaakseen uskollisuuttaan hallitseville piireille vaati tuhoamisleirejä työväestön naisille, jotta työväenluokka ei lisääntyisi "liikaa". Tuhansia naisi oli hänen mukaansa tapettava. Palkintona tuli sitten paikat kansakuntien kaapin päälle.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »