Mateen ja metson pyyntiä Suomen salomailla

Markku Hirvonen: Metsotaistelu. Karisto 2014. 224s.

Ralf Henriksson: Made sen nimi on. Myllylahti 2014. 211s.

Luonnossa liikkujat ovat kuulleet tarinoita ukkometsojen soidinsokeudesta tai jopa itse kokeneet metsokukkojen reviiritietoisuuden. Markku Hirvosen eräkirjassa Metsotaistelu kuvataan tätä aihetta sekä konkreettisesti että symbolisesti. Jälkimmäinen tapa on herkullinen, koska metsästykseen ja kalastukseen suhtaudutaan usein vain yhdeltä kantilta.

Ralf HenrikssoninMade on sen nimi -teoksessa jahti- ja kalastusporukoihin asennoidutaan perinteisemmin. Henriksson käyttää eräslangia tyylikeinona. Tarinoinnin keskeinen elementti on jahtitoveruuden ylistys. Tosin jälkimmäiseen aiheeseen paneudutaan myös käänteisesti, koska toveruudesta ei aina ole tietoakaan.

Vaikka oma korpiharrastukseni on lähinnä sienien metsästystä eteläisen Suomen laajimmalla yhtenäisellä metsäalueella, kiinnostus eränkäyntiin nojaa luolamiesperinteen kautta vakaaseen perustaan. Näkökulmani on silti ristiriitainen, mutta niin on Markku Hirvosenkin. Metsotaistelun kolmetoista novellia kuvaavat usein kaikenlaista laittomuutta ja moraalisten arvojen hupaisaakin pilkkaa, vaikka kirjailijan perusasenne eränkäyntiin on ehdottoman positiivinen. Itseironia on Hirvosen vahvuus.

Selkeimmin tämä näkyy siinä kritiikissä, jonka löytää novellista Omantunnon susi. Kuten tunnettua, Suomen susikanta on romahtanut vajaassa vuosikymmenessä alle puoleen entisestä. Susiviha ja sen myötä salakaato myönnetään susikannan romahtamisen syyksi. Pantasusien laiton metsästys tehtiin viime syksynä yksinkertaiseksi, koska laumojen alfasusien liikkeet sai netistä selville kuka hyvänsä. Hirvonen suuntaa sanansa säilän kohti RKTL:ää, joka onneksi on sittemmin pannut nettiseurannan ainakin väliaikaisesti jäähylle.

Myös metsästyksen ja kalastuksen oheistoiminnot ovat Hirvosen kirjan keskeistä antia. Alkoholin annetaan virrata toisinaan enemmänkin kuin riskirajat sallisivat, eivätkä aviolupausten pitämiset useinkaan ole korkeassa kurssissa näissä miesvaltaisissa harrastuksissa. Huumorin kautta asioita tarkastellessa myös toisinajattelijat hyväksynevät Hirvosen ylilyöntikuvaukset.

Made sen nimi on vedonnee voimakkaasti alan harrastajiin. Pääpaino on selkeästi metsästyksen puolella, mutta kirjan kahdestakymmenestäkahdesta novellista neljä kuvaa pätevästi myös kalastuksen iloja tai saaliittomuuden tuskaa. Hieman syvemmältä kauhaistaan novellissa Aaveuistelija, jossa jäädään lopuksi vakuuttamaan, ettei postinkantajan homma saaristossa ole varsinainen ihannetyö.

Eränkäynnin euforiaan päättyvä jännitys tulee Henrikssonin teoksesta selkeästi esille. Metsästysharrastukselle löytyy selitys tätä kautta, joskin oheistoiminnallekin annetaan sijaa. Mukana on myös ripaus sovinismia, koska vaimo on lähinnä piirakanpaistaja. Tätä kuvaa pehmentämään auttaa novelli Malla mestariampuja, jossa hirvisonnin kaataa reservin kersantti Malla. Mutta tällöinkin novelli loppuu toteamukseen, jonka mukaan Malla on kova jätkä.

ERKKI KANERVA

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.