Ainutlaatuinen dokumentti
Mikkelin päämajasta 1944

Waldemar Erfurth: Sotapäiväkirja vuodelta 1944. Uudistettu painos. Toim. Pekka Visuri. Docendo. 343 s.

Mannerheimin sodanaikaisessa päämajassa Mikkelissä Saksan armeijan edustajana 1941–44 toimineen kenraali Waldemar Erfurthin sotapäiväkirja vuodelta 1944 on ainutlaatuinen historiallinen dokumentti. Päivittäiset tapahtumista kirjatut ajatukset ilman jälkiselityksiä tai korjauksia ovat aito, tarkka ja asiantunteva kertomus Suomen päämajan toiminnasta sodassa. Kirjoittajan näkökulma on Saksan keisarikunnan armeijassa sotilasuransa aloittaneen kenraalin ja samalla laajalti sivistyneen tiedemiehen ja sotahistorian tutkijan maailmankuva. Kuvaavaa oli, että Erfurthin käyntikortissa hänen filosofian tohtorin tutkintonsa oli sijoitettu ennen pilkun jälkeen tullutta kenraalin arvoa.

Yli tuhatsivuisesta päiväkirjasta irrotetun vuotta 1944 koskevasta osasta käy ilmi Erfurthin merkitys suomalais-saksalaisen liittosodan yhteistyön onnistumiselle, mikä ei ollut itsestään selvää. Suomen järjestelmässä sotatoimien suunnittelusta vastasi päämajoitusmestarin nimikkeellä Aksel Airo suoraan ylipäällikölle. Tästä syystä yleisesikunnan päällikkö Erik Heinrichs jäi paljolti syrjään päämajan tärkeimmästä tehtävästä, joukkojen johtamisesta. Saksassa esikuntatyöskentely oli selvästi keskitetympää. Toisaalta yhteydenpidolle ei syntynyt ongelmia, koska Erfurth asioi suoraan Heinrichsin ja Mannerheimin kanssa.

Vuosien yhteistyöstä Marskin ja Ehrfurthin kesken kasvoi keskinäinen luottamus ja toistensa kunnioitus, jonka tuloksena Erfurth oli useimpia suomalaispäättäjiä paremmin perillä asioistamme. Hänen oma arvionsa mukaan tuskin missään on sotilaallinen yhteistoiminta liittolaisten välillä onnistunut yhtä hyvin kuin Saksan ja Suomen välillä kesästä 1941 keskikesään 1944. Saksan Päämajaan hän raportoi Halderille ja Dietlille lähes päivittäin muun muassa oman radioaseman välityksellä.

70 vuoden takaisista ajoista päiväkirja kertoo myös oikean tiedonvälityksen kasvavasta merkityksestä kriisin syventyessä. Monenlaiset huhut, epäilyt vaativat jatkuvaa väärien tietojen oikaisua. Myös lehdistö, sekä koti- että ulkomainen , oli suurennuslasin alla. Berliini reagoi pienimpiinkin saksalaisten kannalta kriittisiin juttuihin. Esimerkiksi Sosiaalidemokraatin julkaisema professorien vastalause saksalaisten suorittamalle Tarton yliopiston taideaarteiden takavarikoinnille, raivostutti saksalaiset. Huhut poliitikkojen toiminnasta Suomen rauhantunnusteluissa, joista ei kerrottu aseveljille, synnyttivät myös epäluuloja.

Myös Mikkelin päämajan ilmapiiriä, jossa saksalaisten voittoa epäilevien määrä lisääntyi, seurattiin tarkoin. Erfurth merkitsee jo 9. maaliskuuta päiväkirjaansa keskustelunsa yleisesikunnan päällikkö kenraali Erik Heinrichsin kanssa, jossa tämä kertoo pitävänsä sotaa Saksan osalta menetettynä.

Kaikki tämä johti asetoimitusten jarrutteluun ja lopulta huhtikuussa pysäyttämiseen Hitlerin määräyksestä. Tästä päätöksestä kiellettiin kertomasta suomalaisille!

Kriisi maittemme välillä huipentui juhannuksen aikaan, jolloin Saksa vaati sotilasavun jatkamisen ehtona poliittisia takeita siitä, ettei Suomi irtaantuisi yhteisestä rintamasta. Näin kuitenkin tapahtui loppukesästä, kun presidentti Ryti erosi ja Mannerheim valittiin hänen seuraajakseen. Presidentin vaihdoksesta syntyneessä tunnetussa kiistassa Ribbentropin sopimuksen tulkinnasta Erfurth asettui vastoin Berliinin näkemystä Suomen kannalle. Päiväkirjamerkinnässään 19.8. hän perusti käsityksensä historian osoittamaan käytäntöön. ” Totalitäärinen valtio ajattelee tällaisista asioista toisin kuin demokraattinen,” tiivistää kenraali ajattelunsa. Hän kirjoittaa ajan osoittavan, mihin suomalaisten vaatima toimintavapaus tulee johtamaan.

Venäläisten 9.6 Kannaksella aloittama suurhyökkäys Suomen armeijaa vastaan muutti tilanteen. Valkeasaaressa 100 000 suomalaissotilasta joutui puolustautumaan 260 000 hyvin varustettua neuvostoliittolaista vastaan. Satojen lentokoneiden matto keskeytti jatkuvasti matalalla lentäen kaiken liikenteen. Heinrichs myönsi ”Viljasen rykmentin joutuneen ankaraan kauhun valtaan, rumputuleen tottumaton kun oli.” Taistelukyvyttömän rykmentin rippeet kerättiin etäällä selustassa taaemman aseman taakse. Erfurth kirjoittaa, miten ”Marsalkalle nousi häpeänpuna poskille tämän suomalaisen rykmentin menettelyn johdosta.”

Puna-armeijan hyökkäys sai kuitenkin aikaan sen, että ”nyt ei kukaan puhu rauhasta ja eroamisesta Saksasta...”. ”Kaikki kuljetukset ovat täydessä käynnissä (viljaa, ammuksia, tykkejä, lentokoneita),” Erfurth kirjoittaa avun aukeamisesta.

Seuraavalla viikolla sotamarsalkka Keitel teki vierailun Mikkeliin. Sen yhteydessä Marski kertoi Keitelille Rytin ja hallituksen eron taustat, joiden perusteella Suomi on saanut uudelleen toimintavapautensa. Saksalaismarsalkka ei perusteluja hyväksynyt, ja joutui palaamaan kotiin poliittisen tappion kärsineenä.

Mannerheim ei menettänyt tyyliään tässäkään tilanteessa. Malmin kentällä lentokoneeseen nousseille saksalaisvieraille ojennettiin Marskin toimittama suuri korillinen rapuja. Ele oli Mannerheimin puolelta todella hieno, kirjoittaa Erfurth päiväkirjassaan.

ARI VALJAKKA

”Mannerheim ei menettänyt
tyyliään tässäkään tilanteessa.
Malmin kentällä lentokoneeseen nousseille saksalaisvieraille
ojennettiin Marskin toimittama
suuri korillinen rapuja.”
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.