Neuvostoliitto ohjaili tiukasti Olavi Paavolaisen vierailua

Poliittisen historian tutkijan Ville Laamasen väitöskirja Suuri levottomuus on upeaa työtä: jännittävä, vangitseva, yllätyksellinen. Laamanen tekee seikkaperäisen ja moniulotteisen retken Olavi Paavolaisen (1903–1964) 1930-lukuun.

Erityisen kiinnostavaksi ja merkittäväksi Laamasen mittava tutkimus virittyy siksi, että Saksaa ja Etelä-Amerikkaa käsittelevien kirjojen lisäksi siinä nousee painokkaasti ja väkevästi esille Paavolaisen Neuvostoliiton-vierailu kesällä 1939. Paavolaisen ja Laamasen matkassa lukija pääsee kurkistamaan vaikkapa Josif Stalinin kirsikkatarhan salaperäisellä nimellä tunnettuun Peredelkinoon.

AINUTLAATUISEKSI VÄITÖSTUTKIMUKSEN tekee se, että Laamanen käyttää GARF:n eli Venäjän federaation valtionarkiston viranomaisraportteja, joihin ei näiltä osin ollut ennen tätä tutkimusta kajonnut kukaan. Laamanen mainitsee, että Paavolaisen vierailuun liittyviä papereita on käytettävissä noin 40 sivua kahdessa eri kansiossa. Tutkimusavustaja on suomentanut tämän aineiston väittelijän käyttöön.

Laamanen ei pidä mahdottomana, että Paavolaisen matkaan liittyvää aineistoa on edelleen olemassa toistaiseksi tuntemattomissa tai saavuttamattomissa neuvostokauden arkistoissa.

Neuvostoliittolaiset viranomaisraportit paljastavat Paavolaisen matkan tarkan sisällön ja taustan. Näin Laamanen pääsee käsittelemään vierailua laajemmin osana Suomen ja Neuvostoliiton suhteita sekä Neuvostoliiton kulttuuridiplomatiaa 1930-luvun lopulla. On selvää, että uudet löydöt neuvostoarkistojen kätköistä vaikuttavat nyt ratkaisevasti myös Paavolaisen tuotannon kokonaiskuvan hahmottumiseen.

Paavolaisen teokset Kolmannen valtakunnan vieraana (1936), Lähtö ja loitsu (1937) sekä Risti ja hakaristi (1938) muodostavat Pako pimeyteen -nimellä tunnetun trilogian. Tetralogiaksi eli neliosaiseksi teossarjaksi kokonaisuus olisi kasvanut, jos Paavolaisen suunnittelema Neuvostoliitto-kirjakin olisi syntynyt.

PAAVOLAISEN NEUVOSTOLIITON-VIERAILU toteutui, kirja ei. Jännittäväksi Laamasen väitöstutkimuksen tekee se, että koko tuota Neuvostoliiton-vierailua on aikaisemmin tunnettu perin huonosti; nyt sen tarkempaa sisältöä tarkastellaan ensi kertaa. Näin syntyy kokonaisarvio Paavolaisesta 1930-luvun lopun suomalaisena ja eurooppalaisena kulttuurikriitikkona.

Matka kesti kolmisen kuukautta ja ulottui Venäjän eri alueiden lisäksi Georgiaan ja Ukrainaan. Harmillista mutta ymmärrettävää on, että asiaa koskevia artikkelimuotoisia tekstejä Paavolainen julkaisi vasta sodan jälkeen; niihin on toki aikaisemmassa Paavolais-tutkimuksessa jo viitattukin.

Laamanen muistuttaa, että Paavolainen oli hakenut viisumia Neuvostoliittoon jo 1936 ja 1937; molemmat anomukset oli hylätty. Vuosikymmenen viimeisenä kesänä Neuvostoliiton viranomaiset päättivät vastaanottaa heille sangen tuntemattoman suomalaisen kirjailijan maahan, joka pahojen vainovuosien seurauksena oli jo lähes kokonaan lopettanut vastaavien kulttuurivierailujen järjestämisen.

Avainasemassa oli VOKS. Nelikirjaimisen lyhenteen takana olevat venäjänkieliset sanat viittaavat ulkomaisten kulttuurisuhteiden yleisliittolaiseeen yhdistykseen, joka paljon myöhemmin sulautettiin Neuvostoliiton ystävyysseurojen keskusjärjestöön. VOKS järjesti Paavolaiselle komean vastaanoton; siitä alkaneen matkan esittely ja arviointi avaa Laamasen tutkimuksessa aikaisemmin suljettuina pysyneitä ovia Paavolaisen henkilöhistoriaan.

Venäjänkielentaitoinen lukija huvittuu huomatessaan, miten merkillisillä tavoilla suomalaisvieraan sukunimi on eräissä luettelotiedoissa kirjoitettu väärin. Uudet arkistolöydöt GARF:n kätköistä luovat valaisua siihenkin, mitä Paavolainen mahdollisesti tarkoitti viitatessaan Synkässä yksinpuhelussa (1946) hävittämäänsä Neuvostoliittoa koskevaan aineistoon.

GARF-LÖYTÖJEN ansiosta Suureen levottomuuteen kasvaa merkittävä sivuhenkilö. Hän on matkaa valvomaan komennettu Grigori Heifets (1899 – 1984), joka oli Latviassa syntynyt ja Neuvostoliiton salaisen poliisin eturiviin kohonnut mies. Onnellisten sattumien ansiosta Heifets vältti puhdistukset ja eli korkeaan ikään.

Merkittävimmät Paavolaista koskevat raportit ovat Heifetsin kynästä; hän toimi suomalaiskirjailijan tärkeimpänä päällystakkina. Raporteista syntyy kuva erittäin varovaisesta vieraasta, joka ei ota puheeksi esimerkiksi puhdistuksia; niistä oli kuitenkin jo hieman aikaisemmin suomalaisessa julkisuudessa kirjoittanut Neuvostoliitossa niin ikään vieraillut Sylvi-Kyllikki Kilpi.

Kulttuuridiplomatian käsite viittaa viranomaistahojen harjoittamaan vaikuttamiseen; siksi Neuvostoliiton-matka toi Paavolaiselle toisenlaisiakin kokemuksia kuin Saksan- ja Etelä-Amerikan-vierailut. Mutta Laamasen pääteemaan, modernin ja totalitaarisen kohtaamiseen, se liittyy erityisen kiinteällä ja kiinnostavalla tavalla. Se saattaa vielä antaa aineksia jatkotutkimukselle ja -tulkinnalle.

JOUKO GRÖNHOLM

Ville Laamasen väitöskirja Suuri levottomuus tarkastetaan lauantaina 1. 2. klo 12 Turun yliopiston Pub3-auditoriossa (Publicum, Assistentinkatu 7 T50). Virallinen vastaväittäjä on VTT Mikko Majander ja kustos professori Timo Soikkanen.

”Laamanen käyttää GARF:n eli Venäjän federaation valtion-arkiston viranomaisraportteja, joihin ei näiltä osin ollut ennen tätä tutkimusta kajonnut kukaan.”
Olavi Paavolainen ihailee vanhaa ikonia vuonna 1941. Rauhanomaisesta matkasta Neuvostoliittoon on kulunut kaksi vuotta. Paavolainen on nyt ylittänyt rajan asepuvussa. Kuva teoksesta Synkkä yksinpuhelu.
Olavi Paavolainen ihailee vanhaa ikonia vuonna 1941. Rauhanomaisesta matkasta Neuvostoliittoon on kulunut kaksi vuotta. Paavolainen on nyt ylittänyt rajan asepuvussa. Kuva teoksesta Synkkä yksinpuhelu.
Moskovaan suunniteltu 430 metriä korkea Neuvostopalatsi. Kuva Olavi Paavolaisen kirjasta Risti ja hakaristi.
Moskovaan suunniteltu 430 metriä korkea Neuvostopalatsi. Kuva Olavi Paavolaisen kirjasta Risti ja hakaristi.
Neuvostoliiton nuorisoa. El Lisitzkyn plakaatti, aiheena Pariisin koristetaiteen näyttelyn Neuvostoliiton paviljongin kattoveistos. Kuva Olavi Paavolaisen kirjasta Risti ja hakaristi.
Neuvostoliiton nuorisoa. El Lisitzkyn plakaatti, aiheena Pariisin koristetaiteen näyttelyn Neuvostoliiton paviljongin kattoveistos. Kuva Olavi Paavolaisen kirjasta Risti ja hakaristi.
Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Mielenkiintoista
Paljon on löytynyt, ja hyvä niin!

Paavolaisen tulkinnat 1930-luvun poliittisista virtauksista ovat arvokas tirkistysaukko myös oman aikamme Suomeen ja Eurooppaan. Keitä olivat Paavolaisen ajan perussuomalaiset tai älyteknologian edelläkävijät? Onko joukoissamme tänä päivänä Paavolaista, jolla on riittävää herkkyyttä ja uskallusta arvioida aikakauttamme ilman ajan liiallista taakkaa? Paavolaisen tulkinnat ovat kestäneet historian pyörän liikuttamista, ja siksi niihin palataan (tai toisinpäin: aikakautemme asettaa meidät – halusimme tai emme – Paavolaisen ääreen).
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »