Novelli ensi kertaa julki kirjassa

Haanpään koko elämä tarinaksi

Matti Salminen: Pentti Haanpään tarina. Into Kustannus, 304 s. Pentti Haanpää: Ilmeitä isänmaan kasvoilla. Into Kustannus, 177 s.

Pentti Haanpään tarina -teoksen alkusanoissa Matti Salminen kuvaa kirjaansa tosi tarinaksi miehestä nimeltä Pentti Haanpää. Tämä ilmoitus piirtää teokselle kahdet kasvot, sillä laatumääreenä tosi viittaa todellisuuteen ja todenmukaisuuteen kun taas tarina kuuluu mielikuvituksen ja tulkinnan tasoon.

Ilmoituksen myötä voikin miettiä, onko Matti Salminen elämäkerturi vai tarinankertoja. Niin tai näin, Salmisen teoksella on monenlaisia ilmeitä, mikä sopii paremmin kuin hyvin Haanpäätä käsittelevään kirjaan.

Tarinallisuuteen Salmisen teos liittyy ainakin siten, että kirja on kirjoitettu subjektiivisesti, sujuvasti, hauskasti ja jopa ironisesti, ja avoimen poleemisesti kantaa ottaen. Salminen ei kirjoita tosikoille, vaikka tosiasioista puhuukin.

Elämäkerturina Salminen on tehnyt arvokasta työtä. Erityisen ansiokasta on se työ, jota Salminen on tehnyt kootessaan ja listatessaan Haanpään vuosina 1924-1955 erilaisiin lehtiin kirjoittamat jutut ja novellit, yli 300 kaikkiaan.

Salminen on käynyt läpi Pentti Haanpään (1905-1955) hajanaista ja laajalle levinnyttä jäämistöä, puurtanut erilaisissa arkistoissa, käynyt keskusteluja sekä etsinyt ja löytänyt paljon aiemmin julkaisematonta materiaalia ja tietoa Pentti Haanpäästä.

Haanpään elämästä on toki kirjoitettu aiemminkin, mutta tavalla, jota Salminen kutsuu viralliseksi totuudeksi. Tätä vastaan hän asettaa oman kirjansa.

Erityisesti Salminen hyökkää Haanpään kustannustoimittajana Otavassa toiminutta Eino Kauppista vastaan, jonka kirjoittama puolielämäkerta ja toimittamat kootut teokset ovat Salmisen mukaan vähintään vaillinaisia, jos eivät suoranaisia oikeistolaisen ideologian värittämiä väärintulkintoja. Salminen tulkitsee toisin ja tekee sen vakuuttavasti.

Myyttien purkamista

Salminen noudattelee kirjassaan elämä ja teokset -metodia punomalla yhteen Pentti Haanpään lyhyen elämän tapahtumia ja kirjoituksia kirjeistä novelleihin ja romaaneihin.

Metodi toimii pääsääntöisesti hyvin, tosin ajoittain kirjoittajan oma asiantuntijuus edellyttää liikaa lukijalta. Aivan kuin lukijaksi olisi oletettu Haanpää-tutkija, joka ei pelkästään tunne läpikotaisin Haanpään elämää vaan myös on perehtynyt kaikkiin siitä esitettyihin tulkintoihin ja kirjoituksiin.

Joka tapauksessa Haanpään elämästä rakentuu monipuolinen ja syvälle luotaava tarina, jossa Pulkkilassa syntyneen ja Pyhännällä kuolleen kirjailijan kasvot monipuolistuvat. Kirjassa myös puretaan monta aiempaa myyttiä.

Salminen esimerkiksi osoittaa, ettei Haanpää ollutkaan niin yksinäinen tai tuntematon olento kuin on väitetty. Sitä vastoin hänellä oli monenlaisia kontakteja sekä kirjallisella kentällä ja yksityishenkilönä. Runoilija Arvo Turtiaisen ystävyyden Salminen nostaa erityisesti esiin.

Salminen käy yksityiskohtaisesti läpi niin 30-luvun alun kustannussaarron, sotakokemukset kuin ryyppyreissut ja ristiriitaisen avioliiton sekä viimeisten elinvuosien syvän rakkaussuhteen. Haanpään sukutausta tai vaikkapa viehtymys tarkkaan tilinpitoon tulevat niin ikään todistetuiksi. Hauskat yksityiskohdat, kuten vaikkapa Haanpään tapa sanoa ”hup” maljaa nostaessaan, antavat lisämausteen henkilökuvalle.

Haanpään kuoleman eli hukkumisen Iso-Lamujärveen Salminen osoittaa kiistatta onnettomuudeksi. 49-vuotiaana tekemässään hautatestamentissa kirjailija sanoi haluavansa tulla haudatuksi mökkinsä maalle eikä pappia saa tuoda haudalle. Tämä toive ei toteutunut, Haanpää haudattiin Piippolan kirkon hautuumaalle.

Pulamiesten tulkki

Kautta teoksensa Salminen korostaa Haanpään kiistatonta merkittävyyttä kirjailijana, joka näkee tarkasti pieneläjien todellisuuden ja sohii sarkastisesti sekä osuvasti virallisesti pönöttävää kapitalistista ja oikeistolaista maailmankuvaa.

Tämä käy ilmi myös Haanpään Ilmeitä isänmaan kasvoilla -novellikokoelmasta, joka julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa siinä muodossa kuin Haanpää itse halusi. Kokoelma valmistui 1933, ja sen runsaat parikymmentä novellia on kirjoitettu pulavuosien aikana.

Novelleissa kirjoitetaan ilmeitä niille isänmaan kasvoille, jotka joutuvat kärsimään laman ahdingossa. Esimerkiksi Antti Teeri menettää tilansa, ja se merkitsee ”kipua, turtaa ja puolinaista olemista”. Haanpään tulkinta lamavuosista ja niiden vaikutuksista osuu maaliinsa tuoreena ja terävänä ja myös ajankohtaisena.

Kokoelmassa julkaistaan ensimmäistä kertaa kirjamuodossa Haanpään novelli Herra tohtori, kirkko ja Porvarin jäniskoira. Novellissa yhdistyvät Haanpään taito kertoa lyhyessä muodossa, humaani elämänasenne, kriittisyys niin porvareita kuin kirkkoa kohtaan maustettuna irvailevalla huumorilla.

Tohtorisherra istuu itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa suojeluskuntalaisten keskuudessa. Kauppias, Porvari, on ottanut jäniskoiransa mukaan isänmaalliseen juhlintaan.

Koira ei kuitenkaan alistu pönötykseen tai kokkapuheisiin vaan menee ja nostaa jalkansa papin mustan kaavun helmoissa. Tähän muutaman sivun mittaiseen novelliin Haanpää mahduttaa herkullisen ja pistävän analyysin tietystä suomalaisesta todellisuudesta. Arvo Turtiaisen sanojen mukaan Haanpää ei ole niinkään rakentaja vaan hän on luoja.

KAISA KURIKKA

Matti Salminen osoittaa kirjassaan, ettei Haanpää ollutkaan niin yksinäinen tai tuntematon olento kuin on väitetty. Kuvassa  Haanpää Piippolan Lamusuolla vuonna 1950.
Matti Salminen osoittaa kirjassaan, ettei Haanpää ollutkaan niin yksinäinen tai tuntematon olento kuin on väitetty. Kuvassa Haanpää Piippolan Lamusuolla vuonna 1950.
Nyt on julkaistu ensimmäistä kertaa kirjamuodossa Pentti Haanpään novelli Herra tohtori, kirkko ja Porvarin jäniskoira.  (Kuva vuodelta 1950.)
Nyt on julkaistu ensimmäistä kertaa kirjamuodossa Pentti Haanpään novelli Herra tohtori, kirkko ja Porvarin jäniskoira. (Kuva vuodelta 1950.)
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.