Vuosi ennen maailman romahdusta

Kjell Westö: Kangastus 38. Käsikirjoituksesta suomentanut Liisa Ryömä. Otava 2013. 334 s.

Suomen ja miksei koko Euroopankin lähihistoria taipuu Kjell Westön käsissä eeppisen tarinan materiaaliksi yhtä helposti kuin muovailuvaha. Kangastus 38 –romaanin fiktiivisyydestä ei ole epäilystäkään, mutta historiallisten faktojen avulla päästään kiinni näkymättömään autenttisuuteen: tunnelmiin, ajatuksiin ja kokonaiseen 1930-luvun kulttuuri-ilmapiiriin.

Teos vie mennessään Helsingin kaduille toisen maailmansodan aattona, jolloin Ansa Ikonen ja Tauno Palo kuvaavat Kaivopuistossa kuuluisaa kioskikohtausta, urheilumieliset haaveilevat olympialaisista upouudella stadionilla, Helsingin keskusta loppuu Mechelininkadulle ja Kalastajatorpan pyöreää juhlasalia vasta rakennetaan.

Suomessa on periaatteessa kaikki taas hyvin, mutta silti romaanin päähenkilöiden maailma nyrjähtää yhden vuoden aikana jollakin tavalla raiteiltaan, kuin peilikuvaksi oikeasta elämästä, ulos todellisuudesta. Sisäinen pimeys on usein niin paljon vahvempi kuin kesäinen valo.

Yksinäiset
sielut

Yhtä varjokuvaa elää todeksi Claes Thune, joka suree avioeroaan valovoimaisesta Gabista ja taistelee päivittäin mustasukkaisuutensa kanssa. Kasarmitorilla toimistoaan pitävä asianajaja palkkaa vuoden alussa apulaisekseen säntillisen, mutta salaperäisen rouva Wiikin, joka tarjoaa toisen, vankileirien kidutukset kokeneen näkökulman irvokkaaseen aikaan sodan kynnyksellä.

Teos vilisee timanteiksi tiivistyneitä ajatelmia. ”Ihmiset haluavat lähimmäisiltään eri asioita. Joskus ihminen joutuu oman pahuutensa yllättämäksi”, tietää rouva Wiik, jonka sisällä asuvat myös käytännöllinen Matilda ja hallitsematon Miljaneiti, kansalaissodan kärsimyksistä syntynyt ja selvinnyt sivupersoona.

Unenomaisen raskaassa todellisuudessa rämpivät myös Thunen ystävät ja opiskeluvuosina perustetun Keskiviikkokerhon jäsenet, arvostettuun asemaan kohonneet helsinkiläiset. Vain juutalaistaustainen näyttelijä Jogi Jary aavistaa pahinta ja menettää siksi mielenterveytensä, muut eivät vielä sivistyksen loppuun ja maailman sairastumiseen jaksa uskoa, ei edes julkisesti vasemmistoliberaaliksi ja kansanpetturiksi leimautuva Thune. Juoneen saadaan loppuun saakka kestävää jännitystä, kun huomaamaton toimistoapulainen tunnistaa yhden toimiston äänistä kuuluvan Kapteenille, vankileirien aikaiselle vainoajalleen, joka näyttää ainakin päivänvalossa unohtaneen pahat tekonsa täysin.

Katse sisään
ja ulos

Kangastus 38 kääntää katseet kahteen suuntaan, sisään ja ulospäin. Yhtäältä tarkastellaan kokonaista aikakautta kulttuureineen, sen syntyyn vaikuttavia tekijöitä ja massojen liikkeitä. Mutta toisaalta keskiössä on ihmismieli ja sen särkyminen, muistot taustavaikuttajina, hyvässä ja pahassa, sekä ihmisten sisällä asuva pimeä puoli, puhdas pahuus ja vallanhalu. Hallitunkin pinnan alla väreilevät vietit monimutkaisina lonkeroina.

Westö todella näyttää ymmärtävän ihmistä, hänen pahuuttaan ja vallanhimoaan, rakkauttaan ja tuskaansa. Ja sitä, miten helposti mieli kuitenkin murtuu. Juoni kestää, vaikka loppuratkaisu ei yllätä, sillä se on lopulta ainoa vaihtoehto. Ennen kaikkea teos silti näyttää, millaista tuhoa jatkuva pelko tekee ihmisen sisällä.

Pääpaino
tunnelmilla

Taaskaan Westön teoksessa pääpaino ei varsinaisesti ole sillä mitä tapahtuu, vaan miksi. Kangastus 38 ei raportoi kyseisen vuoden tapahtumia, vaan kertoo tarinan, jota faktat tukevat. Samalla se onnistuu tekemään näkyviksi myös ne voimat, jotka tapahtumien taustalla muokkaavat ihmismieltä ja usein niin julmiksi kääntyviä tekoja.

Sillä vuonna 1938 Euroopassa eletään kieltämättä merkillisiä aikoja: sodat ja konfliktit kasaantuvat, järjestäydytään poliittisesti maan alla sekä vaaditaan sokeaa miehisyyttä, ei analyysejä ja harkintaa. Vapaamielisyys tuomitaan Helsingissäkin, ja kansallissosialistisille aatteille löytyy yllättävän paljon kannatusta. ”Se että vapauttaa jonkun säädyllisyyden ja kohtuullisuuden kahleista on vaarallinen kokeilu”. Westöllä on silmää olennaiselle ja tarinankertojan lahja. Matildan ja Thunen kohtaloiden avulla piirtyvät näkyviin aikakauden januksenkasvot ja tulee myös kerrotuksi, miten massat pakenevat julmaa todellisuutta viihteen pariin. Mutta kaikessa soi sittenkin suru, ja huvittelunhaluun sekoittuu vastahanka.

MARI VIERTOLA

Kjell Westön uusin kirja  vie lukijan toisen  maailmansodan aattoon.
Kjell Westön uusin kirja vie lukijan toisen maailmansodan aattoon.