Hengen korkeuksista ihmisen ajallisuuteen

• Maurice Merleau-Ponty: Filosofisia kirjoituksia. Toimittaneet ja suomentaneet Miika Luoto ja Tarja Roinila. Nemo, 2012.

Kustannusosakeyhtiö Nemo, joka on aiemmin julkaissut muun muassa Roland Barthesin ja Slavoy Žižekin teosten suomennoksia, tuo jälleen yhden ajattelijan lähemmäs suomalaista lukijaa. Maurice Merleau-Ponty (1908–1961) on yksi keskeisimmistä 1900-luvun fenomenologeista. Hänen tuotannossaan näkyvät erityisesti Jacques Lacanin, Edmund Husserlin ja Martin Heideggerin ajattelun jäljet. Jean-Paul Sartre ja Simone de Beauvoir olivat ajattelijan läheisiä tovereita, myöhemmässä vaiheessa myös kiistakumppaneita.

Merleau-Pontyn ajattelu vaikuttaa edelleen monilla aloilla kognitiotieteistä kuvataiteeseen. Ruumiillisuutta korostaneen feministisen filosofian piirissä muun muassa Judith Butler ja Luce Irigaray ovat tulkinneet Merleau-Pontyn ajattelua omassa tuotannossaan.

Kokemuksen
perustavuudesta

Merleau-Pontyn ajattelu ei tarjoa kokonaisvaltaisia teorioita vaan pyrkii muuttamaan asioiden tarkastelutapaa fenomenologisen reduktion keinoin. Ihmisen maailma on aina kehillään, kesken, ja tämän ruumiillisen havainnon ja kokemuksen juurille Merleau-Ponty pyrkii ajattelussaan pääsemään.

Romaani ja metafysiikka -kirjoituksessa Merleau-Ponty tarkastelee mahdollisuutta eksistentialistiseen moraaliin Simone de Beauvoirin Kutsuvieras-romaanin pohjalta. Toisessa Signes-kokoelman esseessä Epäsuora kieli ja hiljaisuuden äänet, Merleau-Ponty asettaa rinnan maalaustaiteen ja kirjallisuuden tavan ilmaista. Hän lähtee liikkeelle Ferdinand de Saussuren kieliteoriasta, mutta esittää lopulta, että kieli ei ole niinkään väline, vaan jonkinlainen olento.

Merleau-Ponty nimittää lisäksi kirjallisuuden kieltä ilmaisevaksi kieleksi, ja juuri tässä ilmaisevassa kielessä näkyy kirjallisuuden sukulaisuus maalaustaiteeseen. Kummallekaan taiteenlajille ei ole keskeistä niinkään se, että ne pyrkisivät esittämään jotakin. Ilmaiseva puhe hapuilee merkityksen liepeillä, mutta ei täysin vuodata itseään merkitykseen.

Kolmas suomennosvalikoimaan valittu Signes-artikkeli on filosofian ja sosiaalitieteiden suhteita tarkasteleva Filosofia ja sosiologia. Filosofian tehtäväksi hahmottuu tiedon ja tietoisuuden pohjan ja perustan kysyminen.

Cézannen epäily -artikkelissa hänen ajattelunsa teemat tulevat nautittavasti esille suhteessa Paul Cézannen maalaustaiteeseen. Merleau-Ponty kirjoittaa: ”vasta ihmisruumista koskeva tieto on opettanut meidät erottamaan [aistit] toisistaan. […] Me näemme syvyyden, sameettisuuden, pehmeyden, […] jopa niiden hajun. Jos maalari haluaa ilmaista maailman, hänen on luotava värien keskinäinen järjestys, joka kantaa itsessään tätä jakamatonta kaikkeutta.”

Ajattelijan lähtökohta on kartesiolainen, mutta hän ajattelee henkeä ja ruumista yhteen kietoutuneina. Ruumiillisuus määrittää ihmisen olemassaoloa, myös abstraktia ajattelua ja vapautta. Kaiken tiedon pohjalla on ruumiillinen tietoisuus, joka on esi-persoonallista.

Kattava
valikoima

Selkeistä saatesanoista huolimatta mannermaisen filosofian päälinjat on hyvä tuntea ennen teokseen tutustumista. Tarja Roinilan ja Miika Luodon kirjoittaman johdannon sekä alaviitteiden kautta ranskankielentaitoinen pääsee helposti etenemään syvemmälle.

Suomennosvalikoima on rakenteeltaan selkeä, kattava läpileikkaus Merleau-Pontyn tuotantoon. Aiemmin suomennettu myöhäinen, merkittävä artikkeli L’oeil et l’esprit on mukana uutena suomennoksena. Silmä ja henki on selkeämpi käännös kuin aikaisempi Silmä ja mieli.

Kaiken kaikkiaankin Roinilan ja Luodon suomennos- ja toimitustyö ansaitsee suuren kiitoksen. Merleau-Pontya pidetään keskeisimpänä ranskalaisena fenomenologina, ja uusi suomennosvalikoima tuo hänen ajattelunsa merkittävästi lähemmäksi suomalaisille aiheesta kiinnostuneille tutkijoille, opiskelijoille sekä mannermaista filosofiaa harrastaville.

JAAKKO MIKKOLA

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.