Sarjamurhaaja ei-mistään

• Juri Nummelin: Jumalten tuho. Pikku-idis 2012. 235 s.

Forssassa paljastuu sarja murhia, joissa ihmisiä on silvottu kammottavalla tavalla. Tapauksia käy selvittämään etsivä Tanner. Toisen matkaan karannut vaimo on sysännyt miehen juomaan, ja krapula verottaa tutkimuksia raskaasti, kun vellovaa oloa pahentaa teurastettujen forssalaisten näkeminen.

Hirmutöiden tekijäksi paljastuu pian olento, joka ei ole näistä maisemista.

Myös Vatikaanissa tapahtuu kummia. Paavi ja kardinaalit kauhistuvat tiedosta, että pahin mahdollinen on tapahtunut. Asiaa hoitamaan värvätään selvitysmies, joka ei ole mikään tavallinen lähetyssaarnaaja – tehtävänä on tuhota uhka kertakaikkisesti eikä sen suorittamiseen vaadittavia toimenpiteitä kysellä.

Tapahtumat eivät ole jääneet huomaamatta alakerrassakaan. Lucifer lähettää oman ongelmienratkojan – todellisen Helvetin enkelin – maan päälle hoitamaan ongelman pois päiväjärjestyksestä. Muuten saattaa olla edessä vihoviimeinen yhteenotto asemansa turruttaman Jahven kanssa.

Juri Nummelin on kirjoittanut hulvattoman pulp-trillerin, joka kunnioitaa kovaksikeitetyn tarinamuodon perinnettä iskevällä tyylillään.

Nummelin sävyttää tylyä dekkariaan muun muassa kauhulla sekä uskonnonhistorian, mytologioiden ja scifin inspiroimilla hahmoilla ja miljöillä. Pääpahiksessa voi nähdä yhtäläisyyttä Alien-elokuvien hirviöön ja enkelien havistelu tuo mieleen Hal Duncanin; Luciferin kirjastolla on puolestaan yhtäläisyyksiä Umberto Econ ja Dan Brownin töihin, joissa ammoisiin opuksiin kätkeytyy salattua tietoa.

Päänäyttämön valintakin osuu kohdalleen. Kieltolain aikainen Forssa on suojeluskunnasta koottuine patrulleineen ja vankileireineen ilkeä paikka, ja se jos mikä vetää suurinta pahuutta puoleensa – sisällissodan veriteot vaikuttavat taustalla yllättävällä tavalla.

Nummelinin teksti on tiivistä ja lauseet hiottuja. Hauska idea on tarkastella maailmaa välillä ylimaallisista vinkkeleistä kääntämällä arkiset asetelmat ylösalaisin. Toimiva ratkaisu on myös pakata tapahtumat Tannerin krapulapäivään ja sen tuntemuksiin.

Verta, irtopäitä ja muuta mättöä riittää joka käänteeseen lajityypille uskollisesti. Reippaasti överiksi lyödyssä loppuhuipennuksessa teurastus ja törkyinen turvansoitto saavat sellaiset mittasuhteet, että Nummelin lienee päässyt tyhjentämään oman luurankokaappinsa nurkkia myöten tekstiin.

MATTI KOMULAINEN

Juri Nummelin ei pelkää olla epäkorrekti.
Juri Nummelin ei pelkää olla epäkorrekti.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.