Kirja-arvostelut

Arabit jalostivat Kreikan tiedon uuteen käyttöön

Persialainen miniatyyri kuvaa tähtitieteen opiskelijoita työskentelemässä mestarinsa johdolla. Kirjan kuvitusta.
Persialainen miniatyyri kuvaa tähtitieteen opiskelijoita työskentelemässä mestarinsa johdolla. Kirjan kuvitusta.

• Jaakko Hämeen-Anttila & Inka Nokso-Koivisto: Kalifien kirjastossa – Arabialais-islamilaisen tieteen historia. Avain. 284 s.

”Itämaat” olivat tieteen kehto, jossa antiikin sivistys sai uusia muotoja systemaattisessa tutkimuksessa. Näin etenkin Kreikan, mutta myös Intian ja Kiinan opit välittyivät läntiseen maailmaan ja edelleen tähän aikaan.

Tämä on Kalifien kirjastossa – Arabialais-islamilaisen tieteen historia -teoksen avainväittämä ja -sisältö.

Jaakko Hämeen-Anttila ja Inka Nokso-Koivisto ovat koonneet laajan selvityksen arabialaisten ja persialaisten tiedemiesten vaikutuksesta eri tieteenalojen – ja myös taiteiden – kehitykseen ja säilymiseen keskiajan maailmassa.

Näkökulma on virkistävä aikanamme, jolloin mielikuvat arabeista kytkeytyvät ensisijaisesti uskontoon, ei tieteisiin ja niiden analyyttiseen, systemaattiseen ja tulokselliseen tutkimukseen.

Valta kasvaa
tiedosta

Tutkijakaksikon mukaan todellisuus on huomattavasti monisäikeisempi historian valossa. Juuri arabialais-islamilainen kulttuuri omaksui kreikkalaisen perinnön koneenrakennuksesta filosofiaan ja maanviljelystä väittelytaitoon välittäen sen muulle maailmalle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tälle tiedonjanon pohjalle rakennettiin valtakunta, joka ulottui laajimmillaan nykyisestä Iranista Atlantin rannalle ja Afrikan Malista Espanjaa ja Ranskaa erottaville Pyreneille. Uskonto oli oleellinen elementti mutta ei yhtä hallitsevassa merkityksessä kuin kristityssä Euroopassa. Meillä tiedettä ja taiteita sääteli monin paikoin ankara käytäntö, jonka rikkoja saatettiin surmata harhaoppisena.

Toki arabialaisessa ympäristössäkin vaikutti eri aikoina fundamentalistisia dynastioita ja suuntauksia mutta pääsääntöisesti tiedon lisääminen nähtiin tavoiteltavana etuna, ei jumalaan kohdistuvana rikoksena.

Hallitsijat kilpailivatkin siitä, kuka sai koottua ympärilleen kunkin ajan lahjakkaimmat tieteen ja taiteen tekijät.

Arabialais-islamilaisten kansojen ja kulttuurien lähes tuhatvuotinen vahva kausi näkyi kutakuinkin kaikilla tieteen aloilla. Esimerkiksi empiiriseen tutkimukseen perustunut lääketiede oli niin edistyksellistä, että keuhkoverenkierto löydettiin ensimmäisenä maailmassa. Matemaattinen osaaminen yhdessä tähtitaivaan tuntemuksen kanssa tuotti puolestaan aikansa tarkimman kalenterin.

Tieteenalat
tarkastelussa

Hämeen-Anttila ja Nokso-Koivisto selvittävät tieteen saavutuksia aloittain ja suhteessa ympäristöön. Laajan yleiskatsauksen jälkeen tarkastellaan muun muassa matematiikkaa, optiikkaa, musiikinteoriaa, koneenrakennusoppia, maantiedettä ja historian tutkimusta seikkaperäisesti.

Lähestymistavasta kehkeytyy kokonaisvaltainen ja kiinnostava panoraama maailmaan, jonka vaikutukset ovat paikoin havaittavissa tänäänkin. Tiedettä tehtiin monilla aloilla metodeilla, jollaisia noudatetaan yhä.

Esimerkiksi musiikki tunnettiin sairauksien hoitomuotona jo 800-luvulla, ja sitä hyödynnetään terapian muotona modernissa lääketieteessäkin.

Vastaavasti arkkitehtien ja rakennusmestarien saavutukset muun muassa Andalusiassa ovat ajattomia. Córdoba oli arabialais-islamilainen kulttuurin kukoistuksen läntisiä keskuksia, jonka kadut valaistiin ja jonka jokaisessa merkittävässä rakennuksessa oli juokseva vesi.

Esteettisesti työjälki puhuttelee nykyihmistäkin. Kiinnostaa on sekin, että Ibn-al-Awwamin 1100-luvulla laatimaa maanviljelysopasta käytettiin Espanjassa vielä runsas vuosisata sitten.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Osa tutkimuskohteista taas osoittautui vesiperäksi. Tosin myöhemmät innovaatiot ovat yllättäen paljastaneet, ettei esimerkiksi alkemia ollutkaan niin väärässä kuin vuosisatoja on oletettu – alkuaineita voidaan muokata nyt mitä moninaisemmin.

Arabialais-islamilaisen kulttuurin menestykselle avautuu ohessa uskottavia selityksiä. Uskonnon pakkosyötön sijaan valloittajat keskittyivät verottamaan alaisiaan ja hankkimaan samalla kunkin kansan parhaan tiedon haltuunsa. Sen seurauksena antiikin traditio välittyi keskiajan yli renessanssin Eurooppaan mahdollistaen modernin tieteen synnyn.