Levottomia unia vapaudesta

• Katariina Vuorinen: Rouvien ja lintujen talo. Savukeidas 2010. 72 s.

Linnut ovat yhä tärkeässä osassa nykyrunoutta, kuten käy ilmi Katariina Vuorisen Rouvien ja lintujen talossa. Se hyödyntää lintuihin latautunutta symboliikkaa, jonka laajasta repertuaarista Vuorisella korostuu levoton liikehdintä. Tällainen vaikutelma muodostuu ennen kaikkea teoksen tyylistä.

Mikä tahansa suljettuja ovia muistuttava saa runosta hatarasti hahmottuvan minän tuntemaan pakokauhua. Se ajaa matkaan vaiston, halun ja tiedon ohjaamina. Minä ei kuitenkaan ole yksioikoisesti hahmottuva keskeislyyrinen minä, vaan eri aikoihin ja paikkoihin tilapäisesti kiinnittyvä monien identiteettien persoona.

Kohtalokas
avioliitto

Rouvien ja lintujen talon tapaista assosiointitekniikkaan perustuvaa teosta luettaessa kaikenlaiset viitekehystävät ohjenuorat ja oljenkorret tulevat tarpeeseen. Kokoelmaan poimitut teossitaatit ovat peräisin Margaret Atwoodin Avioliitosta pyövelin kanssa. Pidänkin kohtalokkaaksi käyvää avioliittoa, jossa mies osoittautuu pyövelinkaltaiseksi vapauden tukahduttajaksi, luentaa johdattavana motiivina. Varsinkin siksi, että otsikossa esiintyvät lintujen ohella juuri rouvat, avioituneet naiset.

Avioliittotutkielmasta puhuminen Vuorisen kohdalla on silti ehkä liioittelevan tulkinnan tulos. Vuorisen runous nimittäin syntyy tajunnanvirtauksen ja sana-assosiaation keinoin, joten yhtä juonta on turha etsiä, eivätkä sanat muodosta loogisia jatkumoja.

Avioliittoinstituutiossa tihentyvä sukupuolen problematiikka on silti keskeinen tekijä niiltä osin, kun sanastosta voi päätellä.

Siihen kutoutuu perinteen tietynlaisen tulkinnan hierarkia, epätasa-arvoisesti jakautuva vapaus ja tästä juontuva emansipoitumisen tarve. Vuorisella muoto on kuitenkin ehkä kiinnostavin osa tällaista tematiikkaa.

Piilevä
vapaus

Vapaus avautuu kokoelmasta vähitellen, ja pääasiassa sen negaation esittämisen ja kuvaamisen myötä. Vapauden sijaan luonnostellaan siis vapauden vastakohtia. Vahvat visuaalisia mielleyhtymiä herättävät ilmaisut pompottelevat lukijaa suuntaan jos toiseen. Runot muodostuvat luettelomaisesta säerytmistä, jossa tiukat ja tiiviit väitelauseet seuraavat toisiaan jopa monotonisesti. Tällainen tukkoinen soundi on tehokeino, joka herättää myös lukijan halun irrottautua ahtaudesta.

Ilmaisu tematisoi siten vapauden ideaalia ja mahdottomuutta. Teoksen tyylitellyt naishahmot ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, Ranskasta, Tshekinmaalta, myyttisestä lännestä. He osoittavat, ettei pölyiseen avioliittoon kannata jäädä, jos rakkaudesta on tullut vain tapa: ”sen kaiken tein sinua varten, sen nimeksi / sanottiin rakkaus, se oli kesän pimeyttä / kuisti jossa lehdet mätänevät tuuleen”.

Rouvien ja lintujen talon muoto hahmottuukin ennen muuta poissaoloista ja katkoksista, rivien väleihin aukenevista ilma-aukoista. Vuorisella vapaus merkitsee lopulta säikähdyttävää, terävää ikävää. Se karkaa kun sen yrittää sanallisesti vangita määrityksin; se on fyysinen kokemus irti päästämisen vaikeudesta.

SIRU KAINULAINEN

Katariina Vuorinen Jurtassa tänään klo 13.40.

Linnut ovat tärkeässä osassa Katariina Vuorisen uusimmassa teoksessa.
Linnut ovat tärkeässä osassa Katariina Vuorisen uusimmassa teoksessa.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.