Moderni tiede syntyi yliopistojen ulkopuolella

• Paolo Rossi: Modernin tieteen synty Euroopassa. Suomentanut Lena Talvio. Vastapaino 2010. 395 sivua.

Tiede on Euroopan anti maailmalle, kertoo Firenzen yliopiston historianfilosofian professori Paolo Rossi kirjassaan Modernin tieteen synty Euroopassa. Me olemme olleet erityisen hyviä ainakin yhdessä asiassa: laskemisessa.

Moderniksi tieteeksi kutsuttu monitahoinen todellisuus syntyi eri puolilla maanosaa. Vallankumouksen tekijöistä Kopernikus oli puolalainen, Bacon, Harvey ja Newton englantilaisia, Descartes, Fermat ja Pascal ranskalaisia, Brahe tanskalainen, Paracelsus, Leibniz ja Kepler saksalaisia, Huygens hollantilainen ja Galilei, Torricelli ja Malpighi italialaisia.

Rossi runoilee: ”He liittyivät toisiinsa kirjoitustensa kautta tuossa keinotekoisessa ja ihanteellisessa todellisuudessa, jossa ei ollut rajoja, Tieteen Tasavallassa, joka vaivalloisesti rakensi itselleen omaa tilaa alati vaikeissa, usein dramaattisissa ja toisinaan traagisissakin yhteiskunnallisissa ja poliittisissa olosuhteissa.”

Kun ympärillä raivoaa rutto ja kolmekymmenvuotinen sota, ja kun inkvisitiokin uhkaa, tiedemiesten ponnistelussa on todellakin jotain ihanteellista. Kaiken lisäksi tiede syntyi yliopistojen ulkopuolella. Jälkimmäiset laitokset olivat keskittyneet toistelemaan antiikin viisauksia yhteisymmärryksessä kirkon kanssa.

Pioneerien julkaisuissa toistuu sana ”uusi” (novus). Antiikin ja uskonnon perimätiedot saivat luvan väistyä uuden ja erilaisen tieltä. Keskeiseksi hahmoksi kirjassa nousee klassisen fysiikan perusteet luoneen Newtonin ohella filosofi Descartes, joka matematisoi fysiikan ja jalosti luonnonlain käsitteen.

Kun vanhastaan oli arvostettu ns. vapaita tiedonaloja, moderni tiede hyväksyi myös mekaaniset ja manuaaliset taidot yhdessä maailmaa materialisoineen abstraktin filosofian kanssa, vaikka akatemian liepeillä tunnettiinkin haukkumanimitys ”mokomakin mekaanikko”.

Monet saivat maksaa ihanteistaan. Giordano Bruno kuoli roviolla, ja Galileo Galilei koki hänkin kovia kirkon taholta. Jälkikäteenkin on motkotettu. Tieteenfilosofi Stephen Toulmin kirjoitti klassikossaan Kosmopolis kahdenlaisesta oppineisuudesta, jotka syntyivät 1500- ja 1600-luvuilla. Toinen oli universaalia, absoluuttista ja teoreettista varmuutta kohti pyrkinyt linja, josta tuli luonnontieteellisen filosofian suuri kertomus. Sen jyrätessä pakkasivat unohtumaan ”arkipäivän ihmisen erityiset, konkreettiset, aikaan sidotut ja paikalliset pikkujutut”. Tiede siirtyi korkeammalle tasolle ”jossa luonto ja etiikka mukautuvat abstrakteihin, ajattomiin, yleisiin ja universaaleihin teorioihin”. Toulmin olisi halunnut nostaa abstraktin luonnontieteellisen kurin vastavoimaksi avaramielisen humanismin.

Filosofialla on tieteen tarinassa olennainen osansa. Se auttoi vapautumaan vanhoista ajatustottumuksista ja orientoitui kohti sitä, mitä ei ennen osattu edes ajatella.

Rossi kuvailee kirjassaan kauniisti sitä 160 vuoden ajanjaksoa Kopernikuksen De Revolutionibus -teoksesta (1543) Newtonin Optiikkaan (1704), jonka kuluessa auktoriteettien tukema vanha maailmankuva murtui.

Mutta mikään murros ei ole täydellinen. Tiedemiehet olivat ikään kuin kahden maailman kansalaisia. Newton oli paitsi uskonnollinen ihminen myös aktiivinen alkemian harrastaja. Hänen perintöönsä kuuluu tuhansia sivuja alkemistisia tekstejä, joissa fysiikan sankari tavallaan kapinoi sekä mekanistisen luontokäsityksen että oikean uskonopin puhtautta vastaan.

KARI SALMINEN

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.