Protesti takaisin protestanttiseen uskoon

• Heikki Palmu: Suomen kirkon tulevaisuus? Kipukohtia, ongelmia ja mahdollisuuksia. Sammakko 2010. 215 s.

Vastine sanoo: ”Mielipide-erot kirkossa on kiellettävä. Harhoja ei saa sallia.” Kirjailija ja pappi Heikki Palmun lehtijutun herättämä reaktio kertoo paljon siitä, millaisessa henkisessä ympäristössä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä toimiva Palmu vaikuttaa. Työmaata riittää. Vastine jatkuu: ”Kirjoittajan puheenvuoro ja harhaoppisen ja jumalattoman puheenvuoro.”

Palmulle kirkko on ihmisten yhteisö, ja ihmisillä on – usein tietämättään – muitakin motiiveja kuin ne, jotka kristinuskon perustuksilla pannaan etusijalle. Hän haluaisi uskovien yhteisön sekä palaavan juurille että tulevan nykyaikaan. Tässä ei välttämättä ole mitään ristiriitaa.

Ajatusten
keskittymä

Heikki Palmun kirjoituskokoelma Suomen kirkon tulevaisuus on ajatusten keskittymä, jonka voivat lukea muutkin kuin vihityt ja seurakuntalaiset. Teho ei perustu siihen, että meno olisi jumalatonta tai harhaoppista vaan päinvastoin: se on jumalista moraalisella, solidaarisella ja historiallisella tavalla. Jos kristinusko olisi enemmän Palmun ehdotelmien kaltainen, sen ei tarvitsisi pelätä kirkosta eroavien määrän kasvua.

Palmu kirjoittaa naispappeudesta, parisuhteen siunauksesta, hautaustoiminnasta, kirkon suhteesta politiikkaan ja sen sellaisesta. Selväähän se on, että hän on kaikessa eri mieltä kirkon vanhoillisen siiven kanssa.

Kiinnostavinta aineistoa on ohjelmanjulistusmainen pitkä johdanto näihin ”kipupisteisiin”. Siinä Palmu kertoo, mikä kirkko on ja miksi sillä on yhä merkitystä. Aloitus on kuin ruotsalaisen kristityn kirjailijan ja koomikon Jonas Gardellin Jeesus-kirjasta, mutta sanat ovat Palmun omia: ”Kuinka on mahdollista, että suomalaisen Jeesus-liikkeen sloganiksi on muodostunut koti-uskonto-isänmaa, kun Uuden testamentin Jeesus oli koditon uskonnon arvostelija ilman isänmaata?”

Tekisi mieli sanoa: pirun hyvä kysymys.

Mutta ei pirulla ole tämän kanssa mitään tekemistä. Eikä sen kanssa, että kirkkomme on luonteeltaan protestanttinen eikä siis sellainen vallanpitäjiä myötäilevä laitos jolta se joskus näyttää. Palmu sanoo: ”Nimeen on sisään kirjoitettuna protesti, kriittinen suhtautuminen ei ainoastaan ympäröivään yhteiskuntaan, vaan myös harvinaisempi vieras: itsekritiikki.”

Kirkon
muutosjohtajia

Palmulle kirkko ei ole olemassa siksi, että täällä kuollaan vaan siksi, että täällä eletään. Ja sen johtajat ovat Mooseksesta ja profeetoista saakka olleet – muotitermiä käyttäen – muutosjohtajia. ”He eivät olleet säilyttäjiä vaan uudistajia.”

Palmu muistuttaa, että Raamattu puhui aikalaisilleen ymmärrettävästi. Jos se ei enää niin tee, jotkut osat joutavat ”kirkkomuseoon”.

Palmun Jeesus on aika lailla alkuperäinen. Tämä Jeesus samastui köyhiin, pakolaisiin ja syrjittyihin. Palmulle on historiallinen onnettomuus, että kirkko ja työväenliike ajautuivat 1900-luvun alussa vastakkaisiin leireihin.

Niinpä. Miksi kirkon muka pitäisi olla erityisen oikeistolainen ja vallan kaveri? Ei mitään järkevää syytä.

Kirkon viroista puhuminenkin jonain kiveen hakattuna asiana ei ole kovin kristillistä. ”Ei ole olemassa mitään kirkon 2 000 vuotta vanhaa virkakäsitystä. Jeesuksen aikana mitään virkaa ei vielä ollut”, kirjoittaa Palmu.

Heikki Palmu on jonkinlainen uskonpuhdistaja. Hän haluaa palata perusasioihin. Tästä seuraa, että hän on sananmukaisesti fundamentalisti, mutta ei taatusti siinä mielessä kuin asia yleensä ymmärretään.

Tästä rinnastuksesta Palmu ei varmaan pidä, mutta tehdään se silti: Jeesuskin oli samanlainen uskonpuhdistaja, juutalainen fundamentalisti, joka halusi vallanhaluisten palaavan elävään uskoon.

Länsimainen historia on kristillistä historiaa, ja sen moraalinen perusta tulee suoraan Jeesuksesta. Voisi kirkko ja ehkä jopa maalliset piirit tehdä paljon huonomminkin kuin seurata niitä opetuksia.

Kari Salminen

Pastori ja kirjailija Heikki Palmulle kirkko ei ole olemassa siksi, että täällä kuollaan vaan siksi, että täällä eletään.
Pastori ja kirjailija Heikki Palmulle kirkko ei ole olemassa siksi, että täällä kuollaan vaan siksi, että täällä eletään.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.