Kantele on kansallissoitin,
mutta arvostammeko sitä?

• Pekka Jalkanen, Heikki Laitinen, Anna-Liisa Tenhunen: Kantele. Toim. Risto Blomster. SKS 2010. 511 s.

Otsakkeen kysymys on aiheellinen. Kanteleita toki on, niitä soitetaan ja uusia valmistetaan. Onpa musiikkitieteen piirissä syntynyt alan väitöskirjoja. Mutta sittenkin ilmassa leijuu ajatus: osaammeko arvostaa tätä ikivanhaa kansallissoitintamme?

Suomalaisen kirjallisuuden seura on kuitenkin matkaan saattanut komean Kantele-kirjan, suurikokoisen, hyvin kuvitetun ja vahvalla tekstillä siunatun opuksen.

Se on monine hakemistoineen todellinen tietokirja, jolle soisi laajan lukijakunnan. Kirjassa on kaikki mitä kanteleesta pitää tietä, jopa paljon ihan nippelitietoakin.

Kanteleen synty osuu
savupirttien aikaan

Suomalaiset tietävät suurin piirtein minkälainen soitin kantele on. Yksinkertaisesti sanoen soitin on kolmion muotoinen laatikko, jossa on viisi tai sitä merkittävästi enemmän näppäiltäviä kieliä. Kuinka vanhasta soittimesta sitten on kysymys? Tämä kirja jättää asian avoimeksi mainiten vain arvion 1000–3000 vuotta.

Kantele sidotaan yleensä kalevalaiseen maailmaan. Lieneekö Väinämöinen sitten keksinyt kanteleen – sitä ei tiedä kukaan. Vanhimmat museokanteleet ovat vain muutaman sadan vuoden ikäisiä. Joka tapauksessa kantele kuului savupirttien aikaan, aikaan, jolloin tuvan piisissä ei vielä ollut ulosjohtavaa piippua, vaan kyse oli sananmukaisesti sisäänlämpiävästä takasta.

Kansallissoitin kanteleesta tuli noin kaksi vuosisataa sitten. Kanteleen sanotaan kehittyneen yhtä jalkaa suomalaisen kansakunnan kanssa. ”Kantele on hyvin suomalainen, kanteleensoittajat ovat perimmäisen suomalaisuuden tulkkeja”, kirjoittaa Heikki Laitinen. Tällainen kehitys antoi ammatille ja harrastukselle intoa ja sisältöä. Miksiköhän jo Mikael Agricola kohotti kanteleen 1500-luvulla taivaallisten soittimien joukkoon.

Kantele ei toki ole suomalaisten yksin omistamaa, vaan kanteleen sukuisia soittimia oli Itämeren itäpuolella monessa maassa: Liettuassa, Latviassa, Virossa, Luoteis-Venäjällä, Inkerissä, Vepsässä, Karjalassa ja tietysti Suomessa.

Kanteleen nimitys on syntynyt itämerensuomalaisten kielialueella. Vanhin suomalainen museokantele on 300 vuotta vanha.

Se on tehty yhdestä puusta. Pohjoissuomalaiset kanteleet koverrettiin alta, eikä niihin tehty pohjaa. Riitti kun sen pani pirtin pöydälle, jolloin pöytälauta toimi kanteleen pohjana. Siinä sitten illan tullen isä soitti lapsilleen. Viehättävä kuva. Melua ei ollut, kantele helisi hiljaa.

Etelä-Suomessa kantele koverrettiin puuhun päältä ja kansi laadittiin toisesta puusta.

Konserteihin omat
kanteleet 1900-luvulla

Kirjassa sanotaan, että ”tuhat, kaksi tuhatta vuotta kantele on koverrettu yhdestä puusta”. Vanha viisikielinen oli viritetty duurin tai mollin välillä asteikon viisi ensimmäistä säveltä. Riippui sitten soittajasta paljonko tästä virityksestä poikettiin. 1900-luvulle tultaessa kanteleet laadittiin laudasta.

Suuri kanteleen kehittäjä oli inkeriläissyntyinen Paul Salminen (1887–1949), joka kehitti kanteleen sävelvaihtajakoneiston, jolle sai patentin 1921. Soittimessa oli seitsemän vipua äänenkorkeuden säätämiseksi.

Tuskin ilman Salmisen kehitystyötä kanteleesta olisi tullut sellaista suosikkisoitinta, joka siitä on kehittynyt.

Soitin on tietysti Salmisen kehitystyön jälkeenkin parantunut. Paljon sen suosiosta on syntynyt soittajien käsissä. Nimet sellaiset kuin Eino Tulikari ja Ulla Katajavuori ovat tehneet suuret palvelut kanteleen suosiolle.

Viisikielisen kanteleen nousu koulusoittimeksi on merkinnyt suurta askelta musiikkikuvastuksessa: Viisikielisen suuret ideoijat ovat olleet Hannu Saha ja Heikki Laitinen.

Nyt julkaistu kirja taannee kantelemusiikin yhä kasvavaa harrastusta ja sen mukana musiikin nousevaa merkitystä yli maan.

RISTO LAINE

Unto Hietaranta soittaa amerikansuomalaisten lahjoittamaa ns. Hannes Wallenin visakoivuista kanteletta Jean Sibeliukselle Ainolassa 1951.
Unto Hietaranta soittaa amerikansuomalaisten lahjoittamaa ns. Hannes Wallenin visakoivuista kanteletta Jean Sibeliukselle Ainolassa 1951.
Koverrettu viisikielinen kantele Nilsiästä.
Koverrettu viisikielinen kantele Nilsiästä.
Kanteletaiteilija Timo Väänänen soittaa enkelinä taivaan iloissa.
Kanteletaiteilija Timo Väänänen soittaa enkelinä taivaan iloissa.
”Vimpelin Väinämöinen” Eeli Kivinen (1900–1990).
”Vimpelin Väinämöinen” Eeli Kivinen (1900–1990).