Kolmen presidentin mies muistelee

• Erkki Ahokas: Itärajalta Linnan länsisiipeen. Linnanvoudin elämäntarina. Omakustanne 2010. 128 s.

Kun kolmea Suomen tasavallan presidenttiä, Mauno Koivistoa, Martti Ahtisaarta ja Tarja Halosta lähietäisyydeltä palvellut varatuomari Erkki Ahokas kirjaa elämäänsä otsikolla Itärajalta Linnan länsisiipeen, kysyy lukija ensimmäiseksi, millaiseen paremmuusjärjestykseen ”presidenttien iholla” 16 vuotta elänyt ihminen asettaa entiset esimiehensä.

Kesälahden Rajavaaran kylässä vuonna 1941 sotaorpona syntynyt ja Mikkelin Yhteiskoulusta ylioppilaaksi kirjoittanut Ahokas laistaa vastauksen tähän kysymykseen. Lähtökohtanaan ”ajattelen vain mukavia asioita ja muistelen vain kiinnostavia ja positiivisia ihmisiä”, eläköitynyt juristi ei puhu pahaa kenestäkään.

Ahokas kutsuttiin presidentin linnanvoudiksi vuonna 1991 Helsingin yliopiston kvestorin eli talousosaston päällikön tehtävästä, jota ennen hän oli toiminut Valtiontalouden tarkastusviraston ylitarkastajan virassa.

Tasavallan presidentin esikunnassa linnanvouti vastaa muun muassa kiinteistöistä, hallinnosta ja taloudesta. Pihin miehen maineessa olleelle Ahokkaalle mahtoi olla turhauttavaa seurata hänen aikanaan valmistuneen presidentin virka-asunnon Mäntyniemen rakentamiskustannusten karkaamista vetäjiensä käsistä; alunperin 14 miljoonan markan kustannusarvio päätyi 200 miljoonan loppusummaan. Tätä julkisen vallan rakentamiselle usein tyypillistä löysää rahankäyttöä ihmetelleelle Mauno Koivistolle asiaa perusteltiin muun muassa sillä, että pelkästään päärakennuksen ulkoseinässä on 212 nurkkaa!

Presidentin kesäasunnon Naantalin Kultarannan hoidosta vastaaminen kuului myös linnanvoudin tehtäviin

Ensimmäisenä tärkeänä asiana päätettäväksi tuli uuden ylipuutarhurin hakeminen eläköityneen Paavo Korventaustan seuraajaksi. 45 hakijasta Ahokas esitteli kolmen ehdokkaan paperit presidentille. Tällä ei ollut asiaan huomauttamista, mutta viisaana miehenä hän delegoi päätöksenteon asiassa vaimolleen.

Tellervo piti Ahokkaan esitystä Matti Tuomisen valitsemisesta oikeaan osuneena, ”tosin Tuomisen lentopalloharrastus hiukan epäilyttää” -kommentilla. Linnanvouti tulkitsi huomautuksen punkalaitumelaiseksi leikinlaskuksi, joten Tuominen valittiin tehtävään. Ja kuten varsinkin Turku TV:n Kultarannan puutarhassa -ohjelmien katsojat tietävät, valintaa ei ole tarvinnut katua.

Muutoin Koivistojen kauden Kultarannan kesät olivat ”samanlaista lentopalloaikaa.” Tuulelta suojaiseen paikkaan metsän keskelle rakennettu uusi kenttä oli kovassa käytössä. Monena iltana viikottain iskettiin 2–3 tuntia palloa presidentti Koiviston johdolla. Joukkueiden kokoonpanoja vaihdeltiin, jotta peli pysyi tasaisena ja jännittävänä, mikä oli Koivistolle tärkeää.

Entinen alemman sarjatason aktiivipelaaja Tuominen oli Maukalle hyvänä apuna tasapainon saavuttamiseksi. Vuotuiset Kultaranta–Naantali-lentopallo-ottelut päättyivät, kuinka ollakaan, poikkeuksetta Kultarannan voittoon. Harjoitus tekee mestarit.

Hyvänä organisaattorina ja seurallisena ihmisenä Ahokas sopi hyvin tehtäväänsä tasavallan presidentin käytännön junailujen luottomiehenä.

Vahvana tukena linnanvoudilla oli hänen vaimonsa, siviilityössään Suomen johtaviin iho-ja sukupuolitautilääkäreihin kuuluva Terttuliisa(Tepa) Ahokas, joka toisin kuin aina diplomaattinen miehensä, tuo joskus räväkästikin julki mielipiteensä.

Liikunta on kuulunut aina Erkki Ahokkaan harrastuksiin; nuoruuden yleisurheilua täydensivät pallolajit, joista jääpallo vaihtui jääkiekoksi MP:n edustusjoukkuetasolla.

Liikunta jatkuu eläkkeelläkin: kesäaamuisin Erkki ja Tepa kohtaavat usein Mikkelin torilla istuskelevat tuttavansa ilmestymällä golfkentältä aamukastekierrokselta pirteinä suoraan aamukahvipöytään.

ARI VALJAKKA

P.S.

Oma ”rivien välistä”- arvioni Erkki Ahokkaan presidentti-rankingistä nostaa ykköseksi Martti Ahtisaaren, kakkoseksi Mauno Koiviston tyttärensä Assin mutkattomuden ansiosta ”olimme ikään kuin suurta perhettä”, opiskelutoveri Tarja Halosen sijoittuessa listalla kolmanneksi.

Erkki Ahokas
Erkki Ahokas