Peilimaa on paha maa

• Alan Moore ja Dave Gibbons: Vartijat. Toinen, uudistettu painos. Egmont 2009. • Alan Moore ja Alan Davis: Kapteeni Britannia. Egmont 2009. • Neil Gaiman ja P. Craig Russell: Coraline. Egmont 2009.

Parhaat amerikkalaiset sarjakuvat ovatkin brittiläisiä. Brittiherrojen Alan Mooren ja Dave GibbonsinVartijat on nyt julkaistu uudestaan elokuvaversion oheisena, vaikka tämä Time -lehdessä 1900-luvun sadan parhaan englanninkielisen kirjan listalle valittu sarjakuvaromaani onkin se aito asia.

DC Comicsin 1986-87 julkaisema Vartijat oli nostamassa popsarjakuvaa uudelle tasolle, jossa politiikka ja psykedelia kohtasivat vanhat supersankarikaavat postmodernilla herkkyydellä. Tai jotain sen suuntaista.

Vartijat ei ole hoopo

Vartijoita ei ole helppo ottaa vakavasti. Helsingin Sanomien kriitikot pitävät näitä amerikkalaissarjakuvan merkkiteoksia "hoopoina". Sarjakuvaa aikuisten taiteena puolustaville oikea laatusarjakuva on yhtä kuin luuserin tunnustuksia, tragikoomisia epäonnistumisia naismaailmassa ja ankeaa elämää Amerikan vuokrakasarmeissa.

Reaganin ajan vaihtoehtoiseen peili-Amerikkaan sijoittuva Vartijat puhuu samasta asiasta myyttien kielellä. Lähtöajatus on se, että supersankareita on oikeasti olemassa, ja he ovat arkipäivän fasisteja, jotka eivät edes ukkoiässä voi hyväksyä vetelän liberaalia nykymenoa.

Vartijat peilaa myös 2000-luvun alun vainoharhojen maailmaa. Sarjakuva ei ole hoopo. Se on vain kerrontateknisesti elokuvallinen ja sarjakuvallisesta perinteestä turhankin tietoinen metamyytti, siis myytti niistä myyteistä, joita amerikkalaiset ovat ahmineet Teräsmiehen ensiesiintymisestä (1938) saakka.

Kokonaan toinen asia on sitten se, pystyykö aikuinen ihminen lukemaan kertomuksia naamioiduista lain ja laittomuuden symboleista. Kaikki eivät pysty, ja se heille suotakoon.

Fantasiaa aikuisille

Brittiläinen on myös goottikulttuurin kummisetä Neil Gaiman , joka tunnetaan sarjakuvamiehenä ( Sandman ), mutta joka on viime aikoina halunnut jonon jatkoksi brittiläisen fantasiakirjallisuuden kaanoniin. Tähtisumua -kirjan filmatisointi osoitti, ettei Gaiman ainakaan vielä pääse kulttiasemista valtavirtaan. Saa nähdä kuinka käy ensi kesän elokuvalle Coraline , Liisa Ihmemaassa -variaatiolle, joka perustuu Gaimanin 2002 julkaisemaan kirjaan.

Vanhempiensa laiminlyömän tytön seikkailut oudon oven takaisessa peilimaailmassa eivät juhli mielikuvituksen pelastavaa voimaa vaan varoittavat jonkinlaisesta fundamentalistisesta varjotodellisuudesta, jota "toinen äiti" hallitsee. Miellyttävän ristiriitainen fantasia sopii paremmin aikuisille kuin lapsille - myös amerikkalaisen P. Craig Russellin piirtämänä sarjakuvaversiona. Jos nyt pitäisi päättää, sarjakuva on Coraline -sadun tärkein versio, vaikka paljon odotuksia on ladattu myös animaatioelokuvaan, jonka on ohjannut stop motion -guru Henry Selick ( Painajainen ennen joulua ).

Pettymysten laariin uppoaa Alan Mooren ennen Vartijoita Marvel-yhtiölle kirjoittama Kapteeni Britannia -minisarja, jossa Kapteeni Amerikan brittiversio seikkailee kelttimytologian suossa ja kuoleman porteilla. Vartijat oli niin iso harppaus Alan Mooren uralla, että tämän kevyen sarjan alustuksen suomentaminen on palvelus vain niille, jotka haluavat kerätä talteen koko Moore-tuotannon.

KARI SALMINEN

TS/<br />Time-lehti valitsi Alan Mooren ja Dave Gibbonsin Vartijat 1900-luvun sadan parhaan englanninkielisen kirjan listalle.
TS/
Time-lehti valitsi Alan Mooren ja Dave Gibbonsin Vartijat 1900-luvun sadan parhaan englanninkielisen kirjan listalle.