Kaurapuuron ja kalsaripyykin erottamat

• Tuula-Liina Varis: Irma. WSOY 2008. 279 s.

Irmassa on monta naista. Hän on vaimo ja sitten ex-vaimo, äiti ja myöhemmin isoäiti, rakastajatar, toimittaja, ystävä, äiditön teini ja joogaava eläkeläinen. Onko joku näistä se aidoin Irma vaiko se, joka katsoo yksinäisyydessä omaa peilikuvaansa ja kertoo itse oman tarinansa?

Tätä kysymystä pohtii Tuula-Liina Variksen romaanimuotokuvaa lukiessa. Viisaudessaan Varis kuitenkin väistää yksiselitteisen vastauksen rakentamalla romaaninsa neljästä otoksesta, joissa Irmaa valotetaan eri ikäisenä, eri elämänvaiheissa ja eri ihmisten kautta.

Niiden kautta rakentuu kuva Irmasta juuri sellaisena kuin hän on eli eri ihmisille erilainen. Irman monimuotoisuus ei niinkään tee teesiä naisen sopeutuvaisuudesta tai mukautuvuudesta vaan pikemmin identiteetin jatkuvasta muutosprosessista. Siitä, miten minuus muokkaantuu suhteista ja suhteissa toisiin, ja myös suhteessa omaan peilikuvaan.

Ja vaikka Varis lopettaakin teoksen Irman antamaan omakuvaan, ei sekään ole lopullinen totuus tästä naisesta. Jo romaanin mottona oleva Wislawa Szymborskan runo havainnollistaa naisena olemisen ristisidoksia ja -riitaisuuksia. Niitä myös Variksen sujuva kynä korostaa.

Ensimmäisen osion otsikointi "Irma Valtonen vapaassa maassa" asettuu moninkertaiseen ironiseen valoon. Irman kertoma osuus kuvaa kulttuurivaltuuskunnan matkaa vastavapautuneeseen Liettuaan, jossa tavallinen kansa on vapautettu kärsimään puolueväen rikastuessa.

Irma itse joutuu ruumiinsa vangiksi kärsiessään koko matkan ajan karmeasta kuukautisvuodosta. Hän miettii jatkuvasti seuraavaa mahdollisuutta päästä vessaan.

Kotiin paluu merkitsee totaalista yllätystä, sillä näyttelijäaviomies on lähtenyt toisen naisen, kuvataiteilija Ursula Riekonrannan matkaan. Mies, Markus, sanoo kaipaavansa jotakin korkealentoisempaa kuin arkisen Irman tarjoama ainainen kaurapuuro ja kalsaripyykki.

Toisessa osiossa kertojana on kulttuuritoimittaja Tero Tikkanen, johon Irma rakastuu kiihkeästi Kreikan lomalla.

Niljakas Tikkanen kaipaa vaihtelua sänkykammaripuuhiin eikä naimisissa olevana ole aikeissakaan sitoutua. Kolmannessa osiossa Markus puolestaan paljastaa korkealentoisen suhteensa todellisuuden.

Nämä osiot kiteyttävät Irman ja hänen elämänsä tärkeiden miesten erot, jotka kilpistyvät juuri suhtautumisessa kaurapuuroon ja kalsaripyykkiin. Se, mikä on Markukselle tylsää arjen jakamista, on Irmalle kaikkein intiimeintä läheisyyttä. Tikkanenkin haluaa petipuuhastelun jälkeen pois kotiinsa. Irmalle vasta sen jälkeen alkaisi suhteen läheisyys.

Variksen romaanin yksi hieno ominaisuus on siinä, miten hän kirjoittaa esiin Irman suhteen ruumiillisuuteen, omaan ja toisten. Irman persoonan muutokset kohdentuvat siihen, miten hän sietää kärsivää, vaillinaista tai vanhenevaa kehoa.

Romaanina Irma on naisen identiteetin syväluotaus - tietysti, onhan kyse Tuula-Liina Variksen teoksesta. Identiteettitarinoita on toki kirjoitettu kasoittain, mutta Variksen romaani onnistuu tuoreuttamaan vanhaa lajia rakenteellaan. Variksen taitavuus on lähituntumien luomisessa, huumorin maustamassa arjen kuvauksessa sekä ironisessa ilveessä.

KAISA KURIKKA

TS/
TS/
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.