Aatelismies sosiaalisten
epäkohtien esiintuojana

• Työn jälkeen - Emil Cedercreutzin kuvanveistotuotantoa. Teksti Ritva Kava. Emil Cedercreutzin museo, 2008. 168 s.

Vapaaherra Emil Cedercreutz (1879-1949) oli ensimmäinen suomalainen kuvanveistäjä, joka aloitti taideopintonsa Suomessa. Hän oli Suomen Taideakatemian vastaperustetun kuvanveistolinjan ensimmäinen oppilas vuonna 1900.

Ajan tavan mukaan myös Cedercreutz suuntasi tiensä lisäoppia saadakseen Eurooppaan - Brysseliin, Roomaan ja Pariisiin. Hänen opettajiinsa kuului muun muassa Auguste Rodin , Charles van der Stappen ja Constantin Meunier . Ulkomailla saadut vaikutteet jättivät Cedercreutziin lähtemättömät jäljet: aatelissukuun kuuluvasta kartanon pojasta tuli yhteiskunnallisten epäkohtien esiin nostaja ja ruumiillisen työn ylistäjä.

Cedercreutzin tekee merkittäväksi suomalaisen taidehistorian kannalta se, että hän toi kuvanveistoon uudenlaista muoto- ja myös sisältöajattelua. Tuokiokuvamaisten veistonsa vuoksi Cedercreutz luetaan impressionistis-realistisen kuvanveistotyylin edustajiin.

Maaseudun ja työn kuvaaja

Harjavallassa sijaitsevan Emil Cedercreutz -museon tuottama julkaisu Työn jälkeen - Emil Cedercreutzin kuvan-veistotuotantoa esittelee kaikkiaan 251 teosta ja luo yleiskatsauksen Cedercreutzin taiteelliseen toimintaan ja elämänvaiheisiin. Kirja liittyy museon vuonna 2004 avattuun perusnäyttelyyn, joka on toistaiseksi jatkuvasti esillä. Julkaisun tekstin on kirjoittanut museonjohtaja Ritva Kava , jonka tutkimus Cedercreutzin elämästä ja tuotannosta ilmestyi vuonna 1993. Kirjan ja näyttelyn nimi Työn jälkeen viittaa samannimiseen veistokseen, jolla taiteilija niitti mainetta uransa alussa.

Cedercreutz tunnetaan erityisen hyvin maaseutu- ja hevosaiheisista teoksistaan, vaikka tuotantoon kuuluu runsaasti myös muotokuvia, jopa kaksi Benito Mussolinia esittävää (1883-1945). Emil Cedercreutz tunsi myötätuntoa eläimiä kohtaan, ja liikuttaviksi asian tekee se, että hän käytti teoksissaan hevosia yhteiskunnallisten epäkoh-tien vertauskuvina.

Kirja esittelee kronologisesti Cedercreutzin elämänvaiheita ja tuotantoa. Kirjan parasta antia ovat lyhyet teosesittelyt ja laaja kuvamateriaali, mikä on merkinnyt kirjoittajalle valtavaa työmäärää. Lieneekö tämä osittain vaikuttanut siihen, että julkaisu on valmistunut vasta nyt, vaikka itse näyttely, jonka oheislukemistoksi kirja on tarkoitettu, avattiin kuten sanottua jo 2004.

Katse 1900-luvun alkuun

Suomalaisen kuvanveiston huippukohdat mielletään yleensä ajoittuviksi 1800-luvun lopulle tai informalismin aikaan 1960-1970-luvulle. Nämä ovat myös ne aikakaudet, joiden kuvanveistotaiteesta Suomessa on eniten kirjoitettu.

Julkaisu nostaa esiin 1900-luvun alun, joka oli aate- ja kulttuurihistorian kannalta aivan yhtä mielenkiintoista aikaa, sillä nyt 1800-luvulla kylvetty yleisen demokratisoitumiskehityksen siemen alkoi tuottaa hedelmää. Tolstoilaisuus, Arts and Crafts -liike, sosialismi, käsityön ja kansanperinteen arvostus heijastuivat suomalaisessa taiteessa parhaiten juuri Emil Cedercreutzin arvomaailmassa ja taiteellisessa tuotannossa.

Vaikka kirja perustuukin Ritva Kavan aiempaan tutkimukseen, tärkeäksi nyt puheena olevan julkaisun tekee sen laaja ja tasokas kuva-aineisto sekä teosesittelyt, jotka yhdessä mahdollistavat Emil Cedercreutzin tuotannon hahmottamisen entistä paremmin. Kuivakka taitto ei houkuttele tarttumaan kirjaan, siitä miinusta, mutta ennustan hakemistotyyppiselle julkaisulle pitkää ikää.

MIA HALTIA

TS/Emil Cedercreutzin museo<br />Emil Cedercreutz muotoilee ateljeessaan muotokuvaa Léoniesta.
TS/Emil Cedercreutzin museo
Emil Cedercreutz muotoilee ateljeessaan muotokuvaa Léoniesta.
TS/Emil Cedercreutzin museo<br />Emil Cedercreutz: Äidinrakkaus, 1929.
TS/Emil Cedercreutzin museo
Emil Cedercreutz: Äidinrakkaus, 1929.
TS/Emil Cedercreutzin museo<br />Emi Cedercreutz: Ystävykset, 1910.
TS/Emil Cedercreutzin museo
Emi Cedercreutz: Ystävykset, 1910.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.