Tove Jansson loi paremman maailman muumilaaksoon

•  Boel Westin: Tove Jansson. Sanat, kuvat, elämä. Suom. Jaana Nikula. Schildts 2008. 512 s. •  Sirke Happonen: Vilijonkka ikkunassa. Tove Janssonin muumiteosten kuva, sana, liike. WSOY 2008. 316 s.

Tove Jansson (1914-2001) on rakastetuimpia ja kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaistaiteilijoita. Muumien äiti loi monipuolisen uran ja ravisteli sovinnaisuuksia niin teoksissaan kuin omassa elämässään.

Nyt Janssonista on julkaistu kaksi syväluotausta. Boel Westinin elämäkerta tukeutuu taiteilijan yksityisarkistoon, johon Tukholman yliopiston kirjallisuustieteen professori pääsi ensimmäisenä tutkijana tutustumaan vapaasti.

Sirke Happosen väitöskirja tarkentuu puolestaan Janssonin muumiteoksiin sekä niiden visuaalisten ja kerronnallisten elementtien tulkintoihin.

Taiteilijavanhempien esikoinen Tove Jansson aloitti piirtämisen ja tarinoiden sepittämisen varhaislapsuudessaan. Ensimmäisen työnsä hän sai julkaistuksi 14-vuotiaana. Kaikkiaan Jansson toimi kuvataiteilijana ja kirjailijana yli 70 vuotta.

Helsingissä, Tukholmassa ja Pariisissa opiskelleelle taiteilijalle maalaaminen oli ominta itseilmaisua, mutta koettelevat sotavuodet saivat hänet etsimään uusia tapoja purkaa sisintään.

Kuvitustöihinsä Jansson kanavoi antipatioitaan totalitarismia sekä Hitleriä ja Stalinia kohtaan. Pasifisti osui arkaan aiheeseen ja joutui sensuroiduksi poliittiseen pilalehteen Garmiin piirtämiensä suorasukaisten kuvien vuoksi.

Muumeista muodostui niin ikään tärkeä varaventtiili. Ensimmäisissä tarinoissa turvan etsiminen sekä sodan nostattamat pelot perheen menetyksestä tuhon uhkaan olivat korostuneesti läsnä.

Taide oli Janssonille myös todellisuuden idealisaatio. Esimerkiksi kun homoseksuaalisuus oli Suomessa lailla kielletty 1970-luvun alkuun saakka, muumeissa Tove saattoi kulkea käsi kädessä rakastettunsa Vivica Bandlerin kanssa Tiuhtina ja Viuhtina.

Muumit maailmalle

Kovaa maailmaa kompensoineilla muumeilla Jansson otti lopullisesti paikkansa taiteilijana. 1940-luvulta lähtien hän muokkasi muumeja määrätietoisesti kirjojen lisäksi sarjakuvaan, maalauksiin, teatteriin ja konkreettisiksi esineiksi.

Alusta saakka muumit viehättivät lasten ohella aikuisia. Jo hahmojen ensimmäisen vuosikymmenen aikana muumifilosofiasta keskusteltiin niin lehtien kulttuurisivuilla kuin yliopistoissa, tulkittiinhan teoksia pikemminkin yleisenä kirjallisuutena kuin lasten kertomuksina. Nykylukijallekin muumit avautuvat monimutkaisina perhedynamiikan sekä yksilön ja yhteisön välisen vuorovaikutuksen tutkielmina.

Muumien merkitykseen katsomatta Jansson loi uutta aina myöhäisvuosiinsa saakka, vaikka joutuikin kamppailemaan vaatimusten, odotusten ja omien toiveiden pyörityksessä. Sinnikkyydestä ja uutteruudesta kertoo se, että vuosikymmenien saatossa syntyi muun muassa asetelmia, runoja, muotokuvia, seinämaalauksia, pilapiirroksia, kuvituksia, romaaneja, lasimaalauksia, kuvakirjoja, lauluja, sarjakuvia, draamatekstejä, lavastuksia, oopperalibretto ja alttaritaulu.

Tarkat havainnot

Tunnetuimpien töidensä pohjalta Janssonista on muotoutunut mielikuvissa jonkinlainen luonnonlapsi, joka vietti pitkiä aikoja muumimaisissa maisemissa Suomenlahden saarella.

Tuoreet Jansson-kirjat korjaavat naiivin romantisoituja käsityksiä. Westin todistaa, miten Tove työsti teoksiaan julkaistavaksi jo teini-iässä. Menestyksen myötä Janssonista tuli itsetietoinen taiteilija, joka mietti tarkkaan muumien markkinointimahdollisuuksia ja joka hoiti henkilökohtaisesti töitään koskevat neuvottelut 1950-luvun alkupuolelle saakka.

Jansson esitteli avoimesti ajatuksiaan esimerkiksi esseessään Den lömska barnboksförfattaren (1961): "Kirjojen taakse kätkeytyy itsekeskeinen kirjailija, joka ei suinkaan kirjoita lastenkirjoja lapsilukijoiden iloksi vaan purkaakseen niihin omaa lapsellisuuttaan." Westin toteaakin, että taiteilija on rakentanut (tietoisesti) itsestään ja työstään eräänlaisen monumentin.

Sirke Happosen väitöskirjaan perustuvassa teoksessa korostuu Janssonin monialaisuus. Happonen keskittyy tutkimuksessaan muumiteoksiin ja käsittelee niitä kokonaisuuksina, joissa kuva ja sana ovat tasavertaisia elementtejä.

Tuttujen julkaistujen lähteiden lisäksi Happonen on perehtynyt luonnoksiin ja käsikirjoituksiin sekä Janssonin muumimaailmaa ympäröivään aikalaistodellisuuteen. Laaja aineistopohja syventää teoksen näkökulmia ja samalla vahvistaa Happosen näkemysten todistusarvoa.

Happonen vahvistaa tieteellisesti sen, minkä muumien ystävät ovat tienneet intuitiivisesti alusta saakka: Janssonin elämäntyössä käsityöläisyys, elämänfilosofia, yksilö ja yhteisö nivoutuvat toisiinsa erottamattomasti.

Molemmat näyttävästi kuvitetut teokset sisältävät valtavasti uutta, kiinnostavaa tietoa. Yhdessä niistä muodostuu tyhjentävä katsaus Tove Janssoniin sekä hänen elämäntyöhönsä eri tulkintoineen.

MATTI KOMULAINEN

TS/Arto Takala<br />Tove Jansson oli monipuolinen taiteilija, joka ohjasi omaa uraansa päämäärätietoisesti.
TS/Arto Takala
Tove Jansson oli monipuolinen taiteilija, joka ohjasi omaa uraansa päämäärätietoisesti.
TS/Fs Film<br />Muumilaakso tulvii ja muumiperhe pelastautuu kelluvan teatterin suojiin.
TS/Fs Film
Muumilaakso tulvii ja muumiperhe pelastautuu kelluvan teatterin suojiin.