Suurmiehiä sivistyksen sivupoluilla

• Leif Salmén: Alas Akropoliilta. Suom. Arto Häilä. Teos 2008. 250 s.

Kulttuuriessee on Suomessa merkinnyt jotakuinkin samaa kuin museokierros Euroopan kulttuuriperintöön. Kun moiset esseet ovat sujuvasti kirjoitettuja, ne täyttävät vähintäänkin sivistystehtävänsä. Ilman laadukkaita kulttuuriesseitä emme osaisi olla huolissamme historiantuntemuksen ohentumisesta.

Leif Salmén liittyy esseekirjoillaan älykköesseistien kovaan salonkisarjaan, Kirsti Simonsuuren ja Johannes Salmisen rinnalle. Kaikki kolme ovat kosmopoliitteja humanisteja eli suomalaisuus ja eurooppalaisuus ovat heille näkökulmia muiden joukossa.

Salménin edellinen kokoelma, Palatsi Bosporin rannalla (2005), liikkui itäisen ja läntisen kulttuurin kohtauspaikoissa. Uudessa kokoelmassa, Alas Akropoliilta , astellaan tukevammin Euroopan omalla kamaralla.

Tällä kertaa esseiden pääosassa ovat murrosvaiheiden ihmiset ja yhdistävänä teemana kysymys siitä, miten tarkkaan voimme kuvitella muistavamme historian.

Mitä historiasta jää opittavaa, jos kaikesta kertyy ulkolukua?

Tämä on varmaan se kynnyskysymys, jonka kohdalla moni mahdollinen historianopiskelija menettää motivaationsa jo lukiossa. Salménin esseistä löytyisi heille vastauksia ja ajatuksia yhtä paljon kuin neljä kertaa paksummasta lukemistosta.

Historian uutislehtiä

Erikoista kyllä, veteraanitoimittajana tunnettu Leif Salmén ei esseissään taustoita kulttuurihistoriaa niin kuin kirjanoppineet kollegansa. Hän ei yritä rakentaa kokonaiskuvaa aikakausien prosesseista tai seurata sotarintaman osapuolia, vaan liikkuu historiassa kauaksi vinoon osoittaakseen mitä uutta ajassa on tekeillä.

Salménin esseissä puhutaan historian henkilöistä ja murrosvuosista kuin eilisen uutisista. Niihin on vaikea hypätä mukaan, mutta toisaalta niitä on jännittävä seurata. Salmén näkyy symppaavan Nicolas Chamfortin ja Oswald Spenglerin kaltaisia pateettisia oppineita, jotka oman aikansa sekavilla opeilla ovat onnistuneet päätymään kirkkaisiin tulkintoihin.

Mitä nämä ihmiset oppivat kaikesta siitä, mitä he yrittivät saada muut muistamaan? Epäilemättä jotain sellaista, mitä he eivät saaneet mahtumaan edes uskonnon tai tieteen kehyksiin.

Salmén muistuttaa, miten 1800-luku merkitsi harppausta sekä nationalismille että internationalismille. Suuret kertomukset monopolisoitiin rajojen sisäpuolelle, mutta samojen medioiden ansiosta kulttuuriyhteydet syntyivät yli rajojen. Raaka voimankäyttö nykyhistorian murrosvaiheissa onkin vain siirtänyt vuoropuhelun syntymistä kansasta toiseen.

Hitaan elämäkerran puolustus

Esseiden joukossa monin tavoin esimerkillinen on kirjoitus James Boswellista (1740-95), modernin elämäkerran luojasta ja kohukirjallisuuden isoisästä. Tavoitellessaan autenttisen täydellistä tietoa ajan suurmiehistä Boswell uskollisesti kertoi näiden ikävimmätkin puolet.

Ylevyyteen pyrkiessään moderni elämäkerturi siis alensi itsensä, toteaa Salmén. Tähän eivät nykypäivän "pikaelämäkerrat" enää taivu toimittajakirjailijoiden koettaessa saada osansa huippu-urheilijan tai -poliitikon hehkusta.

Boswell, sen sijaan, ei oikein itsekään ymmärtänyt, miksi muiden paheet kiinnostivat suurta yleisöä enemmän kuin lahjakkaan kertojan hyveet.

Samanlaisen ihmetyksen voisi esittää Leif Salménista esseistinä. Historian kirjoittaja olisi vieläkin kiinnostavampi, jos hän tunnustaisi epäröintinsä suurten tapahtumien näyttämöllä ja siteeraisi historiaa muistinsa, ei lukukirjansa varassa.

MARKKU SOIKKELI

TS/Riitta Salmi<br />Leif Salmén liittyy älykköesseistien kovaan salonkisarjaan.
TS/Riitta Salmi
Leif Salmén liittyy älykköesseistien kovaan salonkisarjaan.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.