Rakkaudentunnustus naiselle

• Mark Twain: Eevan päiväkirja. Suom. Ville Hytönen, kuv. Lester Ralph. Savukeidas 2008. 110 s.

Näytelmä Luolamies ja Mark Twainin pienoisromaani Eevan päiväkirja ovat toistensa henkisiä peilikuvia, niin lähelle ne temaattisesti asettuvat. Luolamies on miehen osittain itseironinen puolustuspuhe; Eevan päiväkirja on suuri rakkaudentunnustus naiselle.

Twainin aloitustapa on herkkua. Se heilastelee Mooseksen ensimmäisen kirjan luomiskertomuksen kanssa sananmukaisella tasolla. Päiväkirjan pito alkaa lauantaista, jolloin Eeva kertoo saapuneensa eilen. Toissapäivästä hän ei muista mitään. Muistiinpanonsa maailman esiäiti aloittaa siksi, että niiden historiallinen painoarvo tuntuu hänestä niin ilmeiseltä.

Ironinen sävy jatkuu läpi koko romaanin. Se ei kuitenkaan ole luonteeltaan lainkaan pirullista tai avoimen kristillisyyskriittistä, joten se poikkeaa sekä Matkakirjeitä maasta - että Kapteeni taivaassa -romaaneista. Eevan päiväkirjassa on kyse miehen kyvystä tunkeutua naisen ajattelutapaan. Siihen taas meillä miehillä ei ole kokemusperäistä mahdollisuutta ainakaan vielä parikymppisinä.

Yhdysvaltain kansalliskirjailijaksi mainittu Twain julkaisi romaaninsa 70-vuotiaana, pian vaimonsa kuoleman jälkeen.

Valmista kauraa estradille

Ville Hytösen suomentama romaani sopii minkä tahansa heteroparisuhteen opasteokseksi. Vaikka ensisilmäyksellä näyttäisi siltä, että Twain asettaisi Eeva-käsitykset naurettavaan valoon, kirjailija osoittautuu suorastaan feministiseksi. Ne ovat miehen ennakkoluulot, jotka kirja asettaa pelikentän keskukseen. Koska Twainille aina on ollut tyypillistä myös rautalangan vääntö, teoksessa on episodi Aatamin päiväkirjasta.

Raamatun dramaattisimpiin tarinoihin kuuluva Eedenistä karkotus ja sen klausaalisuhteet sivutetaan teoksessa lähes tyystin. Eevan ja hänen miesystävänsä viattomuus säilyvät tarinan läpi, eikä luterilaiseen maailmankuvaan kuuluva syyllisyys edes häivähdä päiväkirjassa.

Eevan päiväkirjan aiempi suomentamattomuus on minusta käsittämätöntä. Tarjoankin vinkin teatterin tekijöille. Koska kuka hyvänsä lukutaitoinen saa kumppaninsa useasti naurahtamaan lukemalla paloja romaanista ääneen, miten paljon enemmän kuulija nauttisikaan, jos taitavan dramatisoinnin jälkeen monologi esitettäisiin taidokkaasti miltä tahansa estradilta?

Alkuperäinen Lester Ralphin luoma runsas kuvitus tuo kirjaan pikantin sävyn.

Erkki Kanerva

TS/<br />Lester Ralphin kuvitusta Mark Twainin Eevan päiväkirjaan.
TS/
Lester Ralphin kuvitusta Mark Twainin Eevan päiväkirjaan.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.