Käsikirjoituskin on taidetta?

• Anders Vacklin - Janne Rosenvall - Are Nikkinen: Elokuvan runousoppia. Käsikirjoittamisen syventävät tiedot. Like 2007. 455 s.

Marraskuussa alkanut Hollywoodin käsikirjoittajien lakko sai suuren yleisönkin viimein oivaltamaan näiden näkymättömien ahertajien merkityksen elokuvassa ja televisiossa. Nytpä selvisi ettei se Conankaan niitä vitsejään lonkalta heittele tai sketsejään yksin rakentele, vaan joka ainoassa amerikkalaisessa tv-ohjelmassa on taustalla yleensä melko mittava kirjoittajatiimi.

Käsikirjoittajat ovat toki murehtineet alhaista arvostustaan aikaisemminkin. Etenkin elokuvien käsikirjoittajissa on oikeutetusti aiheuttanut närää se, että niin kriitikot kuin yleisökin hehkuttavat ohjaajia ja näyttelijöitä, jopa tuottajiakin, mutta kirjoittajia ei useimmiten noteerata nimeltä lainkaan. Usein juuri ohjaaja saa kiitoksen ratkaisuista ja elämänfilosofisista oivalluksista, jotka ovat sisältyneet jo käsikirjoitukseen.

Osittain tämä asenne juontaa 1950-luvun ranskalaisesta auteur-ajattelusta: siinä käsikirjoitus nähtiin elokuvan muiden elementtien tapaan vain materiaalina, josta ohjaaja muokkaa persoonallisen, itsensä näköisen taideteoksen.

Elokuvan todellinen tekijä

Anders Vacklinin , Janne Rosenvallin ja Are NikkisenElokuvan runousoppia sivuaa käsikirjoittajan arvostusta lyhyesti vain johdannossa. Tämä on ymmärrettävää sikäli, että kyseessä on käsikirjoittamisen käytännön oppikirja - johdannon mukaan ensimmäinen suomenkielinen "syventävä" johdatus aihepiiriin. Niinpä kirjoittajan keskeinen rooli oletetaan ilmeisesti itsestään selväksi.

Rivien välistä voi kuitenkin päätellä, että kirjan yhtenä tavoitteena on osoittaa suurelle yleisöllekin - tai ainakin elokuva- ja televisiofriikeille - käsikirjoituksen merkitys itsenäisenä luovana ilmaisumuotona näytelmäkirjallisuuden tapaan. Esimerkiksi teoksen lähdeluettelon pitkässä elokuvaosiossa ei ohjaajia tai tuottajia mainita lainkaan, ainoastaan käsikirjoittajat.

Ainakin elokuvan tuotantoprosessia tuntemattomalle kirja saattaakin luoda hämmentävän vaikutelman, että juuri käsikirjoittaja päättää myös elokuvan ilmaisusta aina leikkausta, kuvakokoja ja kamerakulmia myöten. Käsikirjoituksen jatkotyöstämistä ohjaajan ja tuotantotiimin kanssa tai käsissä sivutaan yllättävän vähän, mikä ainakin aloittelevan kirjoittajan näkökulmasta tuntunee puutteelta. Riisuttu mies -elokuvan käsikirjoitukseen liittynyt vuoden takainen oikeusjuttu lienee monella vielä tuoreessa muistissa.

Monipuolinen oppikirja

Teos on kuitenkin tarkoitettu ensisijaisesti kurssikirjaksi, ja osaavan opettajan apuvälineenä se luultavasti täyttää hyvin tehtävänsä. Teoksessa käydään varsin perusteellisesti läpi käsikirjoittamisen eri osa-alueita henkilöiden ja kohtausten rakentelusta aina lajityyppeihin ja "tunteiden kirjoittamiseen" asti.

Tekijät perustelevat taitavasti ajatuksensa käytännön kirjoittajien ja jopa teoreetikoiden näkemyksillä. Tutkijaa hämmästyttää kuitenkin se, etteivät tekijät ihmeemmin puutu taiteen ja viihteen eroihin. Tekstin esimerkeissä vilisevät sulassa sovussa niin Salatut elämät , ja Amélie kuin TarkovskinPeilikin . Ja vaikka tekijät kehottavat käsikirjoittajaa sekoittamaan genrejä, mihinkään kovin kokeilevaan elokuvaan eivät kirjan opit kyllä yllytä. Suomessahan tehdään muutenkin puhtaita genre-elokuvia aika vähän, joten teoksen genrepohdinta tuntuu aika amerikkalaiselta.

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on elokuvan tekijöiden koulutus Suomessa noussut merkittävästi sekä määrällisesti että laadullisesti. Vuosituhannen vaihteessa alkanut kotimaisen elokuvan uusi nousu kertoo juuri tästä. Elokuvan runousopin kaltaisia oivia erityisalojen oppikirjoja siis tarvitaan, että tuo nousukiito myös jatkuisi.

VEIJO HIETALA

TS/Timo Jerkku<br />Miten henkilöt kirjoitetaan ja kohtaus rakennetaan? Elokuvan runousoppia on perusteellinen oppikirja käsikirjoittajille.
TS/Timo Jerkku
Miten henkilöt kirjoitetaan ja kohtaus rakennetaan? Elokuvan runousoppia on perusteellinen oppikirja käsikirjoittajille.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.