Ekologinen trilleri
tekee totuudestakin pelottavan

• Risto Isomäki: Litium 6. Tammi 2007. 343 s. • Frank Schätzing: Pedot. Suom. Heli Naski. Bazar 2007. 912 s.

Ekologisten aiheiden viihteellistäminen voi olla vaikeampaa kuin muiden kriittisten kysymysten käsittely romaaneissa tai elokuvissa. Risto Isomäki ja Frank Schätzing yrittävät parhaansa. Heidän ratkaisunsa ekologisen ymmärryksen levittämiseksi on kätkeä kovat faktat vieläkin kovemman trillerin sisälle.

Isomäki sai ansaitsemansa huomion jo edellisellä romaanillaan Sarasvatin hiekkaa (2006). Ilmastomuutoksen uhkakuvia käsittelevä kirja sai kiitosta spekulaatioiden ja kovien faktojen jännittävästä yhdistelmästä.

Uudessa romaanissa Litium 6 Isomäki keskittyy erityisempään aiheeseen, seuraavan sukupolven ydinvoimaloihin. Romaani on juoneltaan kuin mikä tahansa kansainvälinen trilleri, jossa yritetään pysäyttää ydinaseilla USA:ta uhkaavat terroristit.

Spekulatiivinen näkökulma tulee mukaan vasta kirjan puolivälissä, kun päähenkilöt alkavat vertailla perinteisten ja fuusiovoimaloiden vaarallisuutta. Ilmastomuutoksen torjuminen ydinvoimaloita rakentamalla heikentää ratkaisevasti mahdollisuuksia torjua ydinterrorismia, painottaa Isomäki.

Ydinvoiman historiaa valottamalla Isomäki osoittaa, että enimmäkseen hyvä tuuri on hidastanut tähän saakka terroristien mahdollisuuksia ns. likaisen pommin rakentamisessa. Kirjan nimessä mainittu litium 6 -isotooppi voisi toimia sytykkeenä, jonka avulla voitaisiin rakentaa rajattoman suuri tuomiopäivän pommi.

Isoin uhka on parvi

Saksalainen Frank Schätzing on yhtä eksoottinen tapaus kansainvälisen trillerin soveltajana kuin Risto Isomäki. Ikätoverinsa tavoin hän kuvaa jännittävästi juuri mereen ja merenpohjaan liittyviä ekologisia uhkakuvia.

Trillerijuonen avulla Isomäki ja Schätzing muuttavat ekologisen kritiikin toiminnaksi ja keskusteluiksi. Lisäksi he kärjistävät maailmantilan kuvitteelliseen lähitulevaisuuteen.

Schätzingin romaani Pedot on viihdyttävyydessään aivan toista luokkaa kuin Isomäen teos. Sivuoireena tästä on tarinan tolkuton pitkittäminen ja faktoissa horjuminen. Isomäki ei ikinä tekisi sellaista virhettä, että väittäisi merenpohjan metaanijään haisevan joltakin.

Vaikka Schätzingin kuvitelmat painelevat pitkälle tieteisfantasian puolelle, herkulliset spekulaatiot jäävät mieleen osana hupsuja kuvitelmia. Entä jos jokin ulkopuolinen taho saisi merieläimet käyttäytymään yhdenmukaisesti? Ihmisen näkökulmasta uhkaavinta käytöstä osoittaa luonnossa se, joka toimii osana parvea tai laumaa.

Schätzingin kirjan alkuperäinen nimi, Der Schwarm , korostaa tätä parveilun merkitystä. Lempeänä pidetyt jättiläiset, kuten valaat, ja harmittomina pidetyt loiset, madot ja simpukat, muuttavat rannikkovedet Tappajahai -elokuvista tutuksi helvetiksi.

Hupsu, pelottava totuus

Ilmastomuutoksen seurauksista varoittava Al Gore -elokuva oli nimetty Epämiellyttäväksi totuudeksi . Voiko ympäristötietoa annostellakaan muutoin kuin kitkerinä paljastuksina?

Isomäen ja Schätzingin trillerit tekevät faktoistakin pelottavia, vaikka tarina faktojen ympärillä olisi kuinka hupsu. Kansainvälinen trilleri on toki muutenkin se vähiten kirjallista koherenssia vaativa ja eniten hollywoodmaista mahtailua tarjoava lajityyppi.

Schätzingillä epäuskottavinta ovat hänen terroristivalaansa ja muu merellinen eksotiikka. Merinisäkkäiden paljastuminen uuden ajan sota-aseiksi ei ole edes omaperäinen idea.

Litium 6 -romaani taas on erityisen kömpelö henkilökuvauksessa. Kyseessä on kaunokirjallisesti ehkä heikoin Isomäen teoksista, mutta aiheeltaan ajankohtaisin ja tärkein.

Isomäen trillereissä on myös niukasti actionia verrattuna Schätzingiin tai lajityypin isoihin nimiin. Silti hänenkin romaaninsa on erityisellä tavalla kansainvälinen. Lukija joutuu pohtimaan maailmantapahtumien kytkentöjä, hahmottamaan yhteyksiä ympäristö- ja poliittisten uutisten välillä.

Ja tarinastakin on oma hyötynsä. Vasta kirjan lopulla sekä henkilöhahmot että lukija alkavat nähdä ekologisen kokonaiskuvan, yhden ympäristömuutoksen vaikutuksen kaikkiin muihin. Pelkällä esseellä ei fiksukaan kirjoittaja pääsisi samaan tulokseen.

MARKKU SOIKKELI

TS/Merja Ilpala<br />Risto Isomäki on kirjoittanut kansainvälisen trillerin.
TS/Merja Ilpala
Risto Isomäki on kirjoittanut kansainvälisen trillerin.