Psykoanalyysista - jälleen

Osmo Tammisalo: Tavataan ensi viikolla. Psykoanalyysin ja sen hoitovaikutusten kriittinen tarkastelu. Terra Cognita 2007. 313 s.

Psykoanalyysin tieteellisyydestä on kiistelty jo yli sata vuotta, aina siitä asti kun Sigmund FreudinUnien tulkinta ilmestyi vuonna 1900. Freud itse katsoi olevansa tiedemies, joka perusti väitteensä empiiriselle todistusaineistolle, mutta tämä käsitys psykoanalyysista on vuosisadan aikana kyseenalaistettu lukemattomia kertoja ja monessa suhteessa osoitettu myös vääräksi.

Omien sanojensa mukaan Osmo Tammisalo katsoo piiskaavansa jo kuollutta hevosta, kun hän uudessa kirjassaan arvostelee psykoanalyysin hoitovaikutuksia ja pyrkii poistamaan harhaluulot psykoanalyysin tieteellisyydestä. Tammisalo näkee kritiikin edelleenkin tarpeellisena, koska psykoanalyysilla on ollut kielteinen vaikutus sekä "tieteellisen ihmistutkimuksen" kehitykseen että potilaille tarjottuihin hoitomuotoihin.

Empiriaa ja eksperimenttejä

Psykoanalyysin teorioita Tammisalo arvostelee ennen kaikkea empiirisen todistusaineiston puutteesta. Suuri osa Freudin tuotannosta jää kuitenkin tarkastelun ulkopuolelle, sillä niissä esitetyt väitteet ovat Tammisalon mielestä "liian selvästi" tulosta lennokkaista fantasioista, ellei jopa perversioista.

Niiden psykoanalyysin teorioiden tueksi, joita Tammisalo suostuu tarkastelemaan lähemmin, hän ei löydä sellaisia kouriintuntuvia todisteita, jotka läpäisisivät tieteelle asetetut tiukat kriteerit. Psykoanalyysin kannattajat ovat hänen mukaansa päinvastoin peitelleet sitä, että empiirisen todistusaineiston sijasta he ovat yksinkertaisesti uskoneet Freudin sanaan.

Psykoanalyysin teorioiden lisäksi Tammisalo kyseenalaistaa myös psykoanalyyttisen hoitomuodon, koska sen vaikutuksia ei ole kyetty kiistattomasti osoittamaan. Vaikutusten tutkimisen tulisi perustua samanlaisille kriteereille kuin muidenkin terapiamuotojen, muun muassa pitkäaikaiselle seurannalle ja vertailuryhmien satunnaistamiselle, eikä psykoanalyysille voida tässä suhteessa myöntää minkäänlaista erityisasemaa.

Tammisalo kuitenkin korostaa, että jokaisella ihmiselle tulisi olla vapaus valita hoitomuotonsa. Tämän päätöksen tueksi Tammisalo esittää käsityksensä psykoanalyysista kalliina, hoitovaikutuksiltaan epävarmana ja sivuvaikutuksiltaan mahdollisesti jopa haitallisena terapiamuotona.

Epäselväksi kuitenkin jää, minkälaiseen hoitoon apua tarvitsevan ihmisen tulisi hakeutua.

Tammisalo nimittäin ulottaa arvostelunsa koskemaan suurinta osaa nykyisiä psykoterapiamuotoja, joiden joukossa psykoanalyysi muodostaa hänen mukaansa räikeän esimerkin.

Tieteen puolustus

Tammisalo mainitsee kirjansa motiiviksi tieteen puolustamisen. Tämän tulisi tietenkin tarkoittaa tieteellisen menetelmän puolustamista, mutta toisinaan se Tammisalon kirjassa tarkoittaa tietyn tieteen puolustamista.

Esimerkiksi seuraava toteamus kertoo enemmän siitä, mikä kirjoittajalle edustaa oikeanlaista käsitystä inhimillisten tunteiden kausaalisesta selityksestä, kuin psykoanalyysin tieteellisen menetelmän laadusta: "Toisinaan ristiriitaiset ja ahdistavat tunteemme eivät yleisesti ottaen myöskään johdu lapsuuden seksuaalisista ja sittemmin torjutuista fantasioista, vaan emootiomme ovat evolutiivisesti kehittyneitä ratkaisuja sosiaalisen elämän ongelmiin".

Tässä mielessä Tammisalon kirja ei ole vain tieteellisen menetelmän, vaan myös evoluutiopsykologian tieteen julistus.

Tammisalo ei pyri peittelemään vihamielistä suhtautumistaan psykoanalyysia kohtaan, vaan puolustaa paikoin aggressiivista, yksioikoista ja tuomitsevaa sävyään turhautumisella popularisoidun psykologian surkeaan tilaan. Vaikka kyse onkin popularisoivasta teoksesta, miltei pamfletista, niin puolueettomana pidetyn tieteellisen metodin puolustukseen tällainen sävy sopii huonosti.

Yhtä epäonnistunut on päätös esittää teoksen varsin runsaat lähdeviitteet ilman sivunumeroita. Lähteiden mahdollisimman tarkka esittäminen sivunumeroita myöten olisi kädenojennus sellaisille lukijoille, jotka syystä tai toisesta olisivat valmiita Tammisalonkin peräänkuuluttamaan kriittiseen ajatteluun.

Veli-Matti Pynttäri

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.