Eliitin väittelyä rahvaan jumalista

• Richard Dawkins: Jumalharha. Suom. Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita 2007, 418 s. • Daniel C. Dennett: Lumous murtuu. Uskonto luonnonilmiönä. Suom. Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita 2007, 446 s.

Kuukausi sitten sanomalehdessä haastateltiin kiihtynyttä moskovalaisnuorta, jonka mukaan yhden muistopatsaan siirtäminen Virossa oli merkki fasismin noususta. Vuosi sitten samassa lehdessä haastateltiin nuorta lontoolaista, jonka mukaan 12 pilapiirrosta Tanskassa oli merkki siitä, että sionistien ja Washingtonin salaliitto valmisteli kaikkien muslimien hävittämistä Euroopasta.

Viron patsaskiistaa ja Tanskan pilapiirroskohua yhdisti tietämättömyys ja kaunainen tosiseikkojen vääristely, joka loi harhakuvan omaan kansanryhmään kohdistuvasta välittömästä uhasta.

Toisistaan ne erotti julkisuudessa omaksuttu asenne, joka heti suhtautui epäilevästi "Venäjän kansan" tunteisiin, mutta hyvinkin ymmärtävästi koko "muslimimaailmaa" kohdanneeseen loukkaukseen.

Jostakin syystä moni muutoin järkevä toimittaja tai poliitikko piti kansallistunnetta riehumisen todellisia motiiveja piilottavana kulissina, mutta uskonnollisia tunteita kohdatessaan hyväksyi kulissin koko totuutena.

Onneksi sentään yhä useampi tiedemies haluaa riistää uskonnoilta niiden perusteettomat etuoikeudet. Amerikkalainen Daniel C. Dennett ja englantilainen Richard Dawkins ovat alan kokeneimpia kiistelijöitä, jotka vastaavat harhaluuloon tiedolla, mutta herättävät samalla myös kaksi uutta kysymystä:

Miksi ihmeessä pätevä filosofi päätti tällä kertaa keskittyä uskon evoluutiobiologiaan ja maailmankuulu evoluutiobiologi uskonfilosofiaan?

Yksinkertainen ohjelma

Filosofi Dennettin ohjelmajulistus on oikeastaan aika yksinkertainen. Sen mukaan uskontojen Lumous murtuu , kuten kirjan otsikko kuuluu, kunhan ihmisille puhutaan järkeä. Järjen mallina on luonnontiede, ennen kaikkea evoluutioteoria, jonka biologiseen käsitteistöön myös uskonto pitäisi sovittaa.

Dennettin vahvimman argumentin mukaan uskominen on luonnonilmiö, jonka kulttuurien synty "kesytti" uskonnoiksi.

Aivan samoin ihminen kesytti monet kasvit ja eläimet tai omat luontaiset taipumuksensa. Esimerkiksi makeannälkä varmisti, että esi-isämme etsivät kaloripitoisinta ravintoa, mutta nykyisin se on jalostettu makeis- ja laihdutusteollisuudeksi.

Myös oudot selitykset, joita me annamme tunnistamattomille ilmiöille, tai moraalin sisäinen ääni, jota me noudatamme, ovat kertovat ihmisten yhteisistä geneettisistä taipumuksista. Ne ovat asioita, joista oli eloonjäämisen kannalta etua, mikäli ne tekivät valppaaksi vaarojen keskellä tai auttoivat toimimaan tehokkaammin ryhmänä.

Vasta kun kulttuuri tulkitsi samat vaistotoiminnot merkiksi jumalien läsnäolosta, etu siirtyi toisaalle. Uskontojen aikakaudella, Dennett päättelee, uskomukset hyödyttävät vain itseään, eivät ihmiskuntaa.

Tämä on myös Dennettin argumenteista heikoin.

Dennett ei puhu uskontokunnista eturyhminä tai valtakeskittyminä, vaan uskomuksista "meemeinä", biologisten geenien kulttuurisina vastineina. Meemi on mikä tahansa idea tai tapa, joka voi kulttuurissa kopioitua aivoista aivoihin kuten geenit luonnossa kopioituvat yksilöistä toisiin. Tässä mekaanisessa eloonjäämismallissa meemi on myös aina yksittäistä isäntäkehoa tärkeämpi. Sen Dennettille todistavat kristityt marttyyrit, jotka asettivat sanan oman henkensä edelle.

Valitettavasti meemeissä on vain yksi vika. Niitä ei ole.

Geenit ovat digitaalisia koodeja, mikrobiologi H. Allen Orr muistuttaa, ja ne on tehty DNA:sta, joka koostuu neljästä tunnetusta kemikaalista. Meemit on tehty sanaleikistä. "Meemien olemassaololle ei ole parempia perusteluita kuin Jumalan olemassaololle", Orr kuittaa.

Tarpeetonta tietoa

Dennettin virhettä voi toki pitää vain huonona taktiikkana.

Halutessaan ulottaa luonnontieteen alueelle, jonne se ei teologien mukaan kuuluu, hän vääntää sen innoissaan muotoon, jota moni biologi ei enää tunnista.

Valinnan taustalta paljastuu silti laajempiakin ongelmia.

Dennett haluaisi vakuuttaa uskovat loogisin järkisyin, vaikka usein ne eivät yksin riitä kääntämään tiedemiestenkään päätä. Poikkeus on tieteenfilosofi Karl Popper. Hän ei aluksi uskonut darvinismin täyttävän tieteellisen testattavuuden vaatimuksia, mutta palautteen jälkeen julkaisi nopeasti uuden artikkelin, joka alkoi:

"Minulla on suuri ilo ilmoittaa, että olin väärässä."

Dennett itse on tavallisempi, iloton tapaus. Hän ei vanhoja tappioita myönnä, mutta muistaa kostaa ne laittamalla jokaiseen uuteen kirjaansa kolme ivallista viittausta paleontologi Stephen Jay Gouldiin.

Seikkaperäinen tieto on muutoinkin tärkeänpää asioita tehtäessä kuin asenteita muokatessa. Kukaan ei tarvitse insinööritutkintoa uskoakseen, että tv-kuva on tekniikan tuote eikä ihme, eikä edes Charles Darwin tarvinnut darvinismia muuttuakseen hartaasta nuorukaisesta Jumalan hylänneeksi vanhukseksi.

Suurmiehen jäämistön perusteella syynä olivat henkilökohtaiset menetykset, vaikka häpeämätön Richard Dawkins väittää taas aivan muuta kirjassaan Jumalharha :

"Darwin tarttui burkhan silmänaukkoon ja repi sen auki, päästi sisään ymmärtämisen tulvan, jonka häikäisevällä uutuudella ja kyvyllä kohottaa ihmisen henkeä ei kenties ole edeltäjää."

Lause on Dawkinsille tyypillinen kahdestakin syystä.

Ensinnäkin se sisältää kaiken, minkä perusteella uskonnolliset kielikuvat ovat iskostuneet arkisen mielipahan ja mielihyvän kuvastoksi - luotaan työntävän saarnaamisen ja koskettavan hartauden.

Toiseksi se sisältää härskin valheen.

Dawkins kertoo usein kahdesta sanasta, jotka Darwin lisäsi Lajien synnyn (1859) toisen painoksen loppulukuun: "Luojan toimesta." Sitä hän ei kerro, miksi juuri ne ovat tärkeitä kirjassa, joissa Jumalaan viitataan muutoinkin useasti. Ilmeisesti tarkoituksena on vihjata, että uskovien pelossa Darwin joutui jopa muuntelemaan tieteen sanomaa.

Oikeasti kirkonmiesten enemmistö oli innoissaan. Teologian näkökulmasta maailma, jossa olennot saavat "tehdä itse itsensä", oli suurempi hyvä kuin valmiiksi luotu olento, kiitti anglikaanisen valtavirran ajatuksia heijastellut Charles Kingsley.

Demokraattinen asenne

Tämä on eräs syy siihen, miksi Jumalharha ei ole kovin hyvä kirja..

Toinen on "Lopullinen Boeing 747", Dawkinsin teologinen todistus siitä, miksi Jumalaa ei ole. Taitavissa parodioissa kohdetta jäljitellään huolella, Dawkins ilmaisee ivansa silkalla huolimattomuudella.

Lumous murtuu on parempi kirja, mutta tuskin silläkään on toivottua vaikutusta uskovien vakaumuksiin.

Dennett säilyy viimeiseen asti elitistinä, joka haluaa todistaa tieteen etevämmyyden kuin yhtälön. Sen sijaan Dawkins kokeilee oxfordilaisen viisastelun ohella myös demokraattisempaa asennetta.

Hänelle uskonto on viime kädessä mitä tahansa, mitä sen sanotaan olevan - ei vain uskonoppineiden helmiä vaan myös rahvaan luuloja, mielenosoittajien palopuheita ja itsemurhapommittajien tekoja.

Niinpä Jumalharha näyttää ideologisen vallankäytön todelliset seuraukset, ei vain tieteellisen tiedon paremmuutta. Toisaalta siinä näkyy myös se, miten moni uskonnollinen kuvitelma säilyttää lohdullisen voimansa, vaikka me olisimme täysin tietoisia niiden oikeasta luonteesta. Kun Dawkins muistelee kuollutta kirjailijaystävää, joka jakoi hänen jyrkän ateistisen vakaumuksensa, hän siirtyy toisen persoonan preesensiin, ikään kuin puhuisi vain rajan taakse:

"Douglas, minä kaipaan sinua."

PUTTE WILHELMSSON

TS/Arto Takala<br />Mitä on rajan takana? Tutkijat käyvät uusissa kirjoissa kumoamaan uskonnon perusteita tieteellisin argumentein.
TS/Arto Takala
Mitä on rajan takana? Tutkijat käyvät uusissa kirjoissa kumoamaan uskonnon perusteita tieteellisin argumentein.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.