Avaruusoopperassa vain tähdet ovat pieniä

Alastair Reynolds: Lunastuksen arkki. Suom. Hannu Tervaharju. Like 2006. 784 s.

Avaruusoopperaksi kutsuttu alalaji syntyi viihdelukemistojen myötä jo 1920-luvulla, mutta on kokenut säännöllisesti uuden tulemisensa. Innostuksen herättäjänä ei ole ollut niinkään uusi teknologisten keksintöjen sukupolvi kuin uudet ideat yksilön suhteesta yhteisöön.

1980-luvulla tieteiskirjallisuudessa tapahtui temaattinen käänne ihmiskeskeisempään, intiimimpään teknologiaan. Avaruusoopperassa alettiin kuvata sellaista tiedettä, jolla ihmiskunta voisi jatkaa evoluutiota koneiden kanssa. Vaikka palkituimmat scifi-romaanit ovat edelleenkin kuin insinöörin päiväunia, ja useimmiten avaruusoopperoita, niiden ihmiskuva on sentään hieman monipuolisempi kuin aiemmassa tieteiskirjallisuudessa.

Avaruusoopperan moderneiksi klassikoiksi ovat kohonneet ne tieteiskirjailijat, joilla on ollut rohkeutta pohtia ihmislajin evoluutiota galaktisessa mittakaavassa. Tällainen on esimerkiksi Suomessakin käsittämättömän suosittu brittikirjailija Iain M. Banks.

Avaruudessa kukaan ei näe yksinäisyyttäsi, viestii tämän sortin tieteiskirjallisuus. Siksi se uppoaa erityisen hyvin teinilukijoiden tajuntaan.

Alukset kuin maailmat

Scifi-harrastajien keskuudessa eurooppalainen avaruusooppera koetaan trendikkääksi. Sen mielletään olevan jotenkin filosofisempaa, kirjallisempaa ja kriittisempää kuin amerikkalaiset lajitoverinsa.

Eurooppalaistunut jenkkikirjailija, astrofyysikko Alastair Reynolds (s. 1966) edustaa avaruusoopperan tuoreita klassikkoja. Teknologisten ideoiden mahtipontisuus ja asiantuntevuus avaruusmatkailun mittasuhteista ovat luoneet hänelle luottokirjailijan maineen, siitäkin huolimatta, että Reynolds itse on tunnustanut ihanteekseen salapoliisitarinat.

Vuonna 2000 debytoineen Reynoldsin viimeisin suomennos Lunastuksen arkki asettuu samaan maailmaan kuin hänen edelliset kirjansa. Juoni tai henkilöt eivät perinteisen proosan tapaan sido kirjoja tai kirjan osia toisiinsa, kun kyse on maailmankaikkeuden mittakaavasta.

Uusimman päähenkilönsä Reynolds on pohjustanut novelleissa, mutta hänen teoksistaan suosituimpia ovat tiiliskiviromaanit. Hannu Tervaharju on Suomessa erikoistunut näiden jättiläisten suomentamiseen sellaisella vauhdilla ja varmuudella, että sen jo pitäisi saada epäilemään lajityypin kaavamaisuutta.

Tutustumiskynnys näihin kirjoihin on miltei yhtä korkealla kuin vieraan kielen aloittaminen. Kielelle tyypillistä ovat laitekuvaukset, joissa pääosan varastavat tähtialukset. Alukset ovat niin isoja ja älykkäitä, että ne kehittyvät tähtien välisillä lennoilla niin kuin avaruus olisi niiden ekologinen ympäristö. Aluksista on tullut maailmoja, joiden tutkiminen on ratkaisevampaa kuin vieraiden planeettojen kartoittaminen. Tähtialukset perustuvat etäisesti ihmismäisille kulttuureille, mutta toimivat osana kosmista mittakaavaa.

Uskonnollisesta ylätyylistä on lainattu muutakin kuin kirjojen pömpöösit nimet. Avaruusoopperassa ihminen tulee osaksi jumalallista, kun hän saavuttaa symbioosin tähtialukseensa. Alukset ovat kuin kosmisia taideteoksia, joissa ihmiset tunnistavat oman kohtalonsa: "Erilaiset organisointiperiaatteet olivat saaneet aikaan, että aluksen korjaus- ja muovausjärjestelmien synnyttämissä kasvannaisissa oli mielipuolista taiteellisuutta, iljettävää koristeellisuutta, joka sekä kiehtoi että kuvotti. (...) Jos katsoi vielä pidempään, alkoi nähdä oman kauhistuneen peilikuvansa."

Aseistettu avaruus

Se, että todelliset avaruusohjelmat eivät ole päässeet Kuun kamaraa kauemmaksi, tuntuu vain rohkaisseen kuvitelmia asutetuista aurinkokunnista. Modernin avaruusoopperan yleisösuosiolle ratkaisevaa on ollut kuitenkin yksittäinen elokuva, Tähtien sota (1977). Elokuvan nähneet tieteiskirjailijat tuumasivat, että he voisivat tehdä vaivattomasti yhtä ison mittaluokan tarinoita, ja paljon älykkäämmin.

Älykkyys on merkinnyt käytännössä pessimististä asennetta, tarinoita joissa ihmiskunta on pysyvästi häviöllä. Vastustajina ovat joko oikeuksiaan vaativat älykkäät koneet tai teknisesti ylivoimaiset vieraat sivilisaatiot.

Alastair Reynolds on kyllä siinä määrin humanisti "kovan scifin" kirjoittajaksi, että hänen kirjoissaan ongelmia ei ratkaista insinöörien tai upseerien asiantuntemuksella. Toisaalta hänenkin kuvaamansa avaruus on kilpavarustelun kannustama, paranoidinen sotanäyttämö, jossa "rodunmurhatekniikat" eivät jätä juurikaan vaihtoehtoja ihmiskunnan kehitykselle. Ehkä loputon sota on nuorille lukijoille lohdullisempi ajatus kuin kosminen yksinäisyys?

Valitettavasti edes konekeskeisimmät tieteiskirjoittajat eivät malta pysytellä pelkässä insinööriproosassa. Reynoldsin kaltaiset kirjailijat alkavat jossain vaiheessa höpistä "muinaisesta pahasta" ja visioida taivaallisia armeijoita, jotka nujertavat ihmiskunnan tajunnan jo pelkällä olemassaolollaan.

Kun jännittävässä tieteiskirjallisuudessa kamppailevat ironia ja paatos, on tylsässä scifissä paatos päässyt pysyvästi voitolla. Reynoldsin kirjat edustavat tätä jälkimmäistä ryhmää. Ne ovat kirjallisesti tylsiä, mutta vetävät toisaalta puoleensa samalla tavoin kuin urkumusiikki tai mielenosoitus. Siksi niihin kannattaa tutustua, vaikkei symbioosia muodostuisikaan.

MARKKU SOIKKELI

TS/Marttiina Sairanen<br />Turun kirjamessuilla 2004 vieraillut Alastair Reynoldsin romaanit ovat kirjallisesti tylsiä, mutta vetävät puoleensa kuin urkumusiikki tai mielenosoitus.
TS/Marttiina Sairanen
Turun kirjamessuilla 2004 vieraillut Alastair Reynoldsin romaanit ovat kirjallisesti tylsiä, mutta vetävät puoleensa kuin urkumusiikki tai mielenosoitus.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.