Suomalaisen naismuodin tekijä

Marja Sunalle on vaikea keksiä yhtä pitävää ammattinimikettä. Häntä voisi kutsua muotitaiteilijaksi, designeriksi tai korusuunnittelijaksi. Häntä voisi tituleerata teolliseksi suunnittelijaksi tai kutsua yleisnimikkeellä taiteilija. Mikä ettei häntä voisi kutsua myös yksinkertaisesti Marja Sunaksi, sillä sen nimen alle saa ainakin mahtumaan kaiken edellisen. Mutta vaikka Sunaa määrittelisi miten, on hänen urallaan yksi erityinen osa-alue, jonka parissa hän on työskennellyt viimeiset viisikymmentä vuotta. Se on muotitaide.

Toimittaja Pirkko Vekkeli on nyt koonnut Sunan elämän kovien kansien väliin. Marja Suna - Suomalainen muotoilija -teos noudattaa elämäkertakirjojen traditiota, jossa kritiikille ei sijaa löydy, mutta Vekkelin toimittama kirja on siitä huolimatta paikkansa ansainnut. Teos on kirjoitettu ja kuvitettu hyvin. Se etenee mukavan kronologisesti ja nostaa esiin vilpittömän tuntuisen taiteilijan, jolle ammattimaisuus on kaiken aa ja oo.

Isän viisas neuvo

Suna syntyi helsinkiläiseen kulttuuriperheeseen 1934. Hänen isänsä oli kuvataiteilija Aarre Heinonen, joka ei ihan heti lämmennyt nuoren Marjan ajatuksista ryhtyä taiteilijaksi. Varsinkin kun tyttö oli ilmoittanut haluavansa taiteilijaksi epävarmalle tekstiilialalle.

Isä kuitenkin ennusti, että muoti saattaisi olla tulevaisuuden juttu. Näin ollen Marjakin voisi hakeutua Taideteolliseen oppilaitokseen juuri perustetulle muotitaiteen-osastolle. Näin Marja Suna myös teki ja pääsi kuin pääsikin heti sisään.

Mutta kun Suna valmistui muotisuunnittelijaksi 1954, töitä ei heti ollutkaan tarjolla. Uran alku ei näin ollen ollut mitenkään erityisen ruusuinen. Alkuun hän teki pukeutumiseen liittyviä kuvituksia ja tekstejä päivä- ja aikakauslehtiin sekä työskenteli verhotaiteilijana kunnes Muoti-Herralasta tuli kutsu ryhtyä naisten pukeutumisosaston pääsuunnittelijaksi.

Sen jälkeen Suna on kuulunut suomalaisen naisen vaatekaappiin. Työtä hän on vuosikymmenten saatossa tehnyt Roihun kenkätehtaalle, Kestilälle, Piiroselle, Turolle, Turkistukulle, Luhdalle, turkulaiselle Silolle sekä viimein myös Marimekolle.

Hän on myös muun muassa opettanut Taideteollisessa korkeakoulussa, suunnitellut nappeja Sarvikselle sekä koruja Kalevala Korulle.

Vapaata taidetta

Yksi syy, miksi Marja Suna on saanut työskennellä niin paljon ja niin monen eri vaatetusfirman leivissä on ollut ammattimaisuus. Suna on pitänyt itseään teollisena suunnittelijana, joka haluaa ottaa huomioon teollisuuden asettamat rajoitukset.

Siitä huolimatta Suna on ehtinyt tehdä myös vapaata taidetta. Hän on osallistunut uransa aikana ja vallankin viime vuosina useisiin yksityis- ja yhteisnäyttelyihin. Häneltä on nähty niin lasi- kuin paperitaidettakin, unohtamatta uniikkeja vaateveistoksia. Palkintoja on uran aikana tullut ja luottamustoimia on ollut.

Kaiken kaikkiaan Sunan ura on ollut yksi merkittävimmistä suomalaisten naistaiteilijoiden luomista urista. Se on ollut niin ylistetty, että ylisanojen jalkoihin on joskus unohtunut arkinen todellisuus. Suna on jäänyt elämänsä aikana kahdesti leskeksi, ja hän on synnyttänyt kehitysvammaisen lapsen, joka kuoli vuonna 1987. Suna on myöntänyt monesti, että ennen kaikkea työ on ollut hänelle tapa selvitä vaikeista kokemuksista.

TIINA AALTO

• Pirkko Vekkeli: Marja Suna - Suomalainen muotoilija . Otava 2006. 199 s.

TS/
TS/
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.