Järjestöt vaativat tarkistuksia todellisuuteen

Samaan aikaan kun lajit hupenevat luonnosta, uusia tyylilajeja ja kategorioita ilmaantuu kulttuuriin. Yhtäkkiä keskuudestamme löytyy prekariaattia ja metroseksuaaleja, designereita ja travellereita.

Syy ei ole niinkään kulttuurien sekoittumisessa vaan julkisen elämän kiihtymisessä, trendien ja ilmiöiden tuhlaamisessa uudissanoilla. Keskiluokka on tottunut herkuttelemaan mediasta napatuilla anglismeilla niin kuin ne olisivat klassisen sivistyksen päihittäviä sivistyssanoja.

Kaunokirjailija ei voi pysytellä uusien ilmiöiden vauhdissa, mutta harva myöskään kulkee niiden edellä, Suomessa tuskin kukaan muu kuin Leena Krohn. Hän kuvaa ihmisten ryhmittymistä järjestöiksi, jotka kamppailevat ilmiöiden pysyvyyden puolesta ja vaativat tarkistuksia oppikirjojen todellisuuskuvaan.

Krohnin uusimmasta proosateoksesta, Mehiläispaviljongista , voi löytää kaikkia julkisuudesta tuttuja trendejä ja niitä vastaavia hörhöhtäviä ihmistyyppejä. Krohn osoittaa ilmiöiden luokittelun todellisuuden yliteoretisoinniksi. Luonnontieteellistä luokittelua sovelletaan holtittomasti arkisiin ilmiöihin.

Krohnin kuva järjestöihmisistä on lempeästi liioiteltu, mutta riittävästi näköinen. Järjestöistä on tullut elämäntapa, jonka suojissa ihminen saa kokea itsensä yhtä hyvin vampyyriksi kuin vapaaehtoisesti köyhäksi.

Järjestöihmisen karikatyyri

Kirja sisältää 44 esseemäistä kertomusta todellisuuden aukkopaikkoja etsivistä järjestöistä. Jotkut kertomukset käsittelevät yhden ihmisen vaihtoehtoista maailmankäsitystä. Kertomukset rihmastoituvat toistensa ohitse ja alkavat uudelleen vaihtuneesta näkökulmasta.

Kertomusten keskipisteessä on hypoteesiherkkien ihmisten kattojärjestö nimeltä Vaihtuvan todellisuuden kerho. Kertojaminä näyttäytyy monissa katkelmissa, mutta hän on eräänlainen ihmiskunnan jokamies tai -henkilö.

Jokainen tieteen metafora muuttuu näiden sivistyssanoista viehtyneiden järjestöihmisten kielessä todellisuudeksi. Tieteen kieltä jäljittelevät anglismit herättävät Leena Krohnin saksalla koulutetussa sukupolvessa ilmeistä huvittuneisuutta.

Toisaalta tieteelliset ja taiteelliset järjestöt kuten Kadonneiden kielten kerho tai teatteri nimeltä Sydän & Maksa edustavat erityistä suhteellisuudentajua. Yhdessä toimiessaan tiede ja taide ovat ihmiskunnan toivo, vihjaa Krohn.

Järjestöluonteiden joukossa onnettomia ovat ne tapaukset, jotka uskovat olevansa muita radikaalimpia, mutta eivät löydä ketään järjestymään oman ideansa ympärille. Äärimmäiset vasta-ajattelijat kuitenkin kiehtovat järjestöihmisiä enemmän kuin samoin ajattelevien seura.

Ryhmän ja yksilön suhteesta syntyy näiden esseiden kertomus. Yksinäisen ihmisen totuus kiinnostaa muita niin kauan kuin sitä lähestytään tarinan varassa. Järjestöjen ideologiastakin lainataan vain elämäntarinan aineksia, mutta niiden merkitystä ei voi vähätellä.

Järjestöjen taiteilijaluonteet

Mehiläispaviljonki on Krohnin sisarteos Daturalle (2001). Paljonkaan ei ole muuttunut sen jälkeen. Vain kirjojen ulkoasu on uuden kustantajan suojissa univormumaisempi kuin WSOY:n tallissa. Koska Krohnin teemoihin kuuluu taiteen esineluonteen kyseenalaistaminen, tällaisellakin yksityiskohdalla on merkitystä.

Edelleenkin Krohn solmii ideoita sellaisella vauhdilla, että hänen kirjassaan riittäisi materiaalia useampaankin novellikokoelmaan. Mutta novellejahan nämä eivät ole, vaan jonkinlaista vertauskuvin askarreltua futurologiaa, esseitä proosan varjossa.

Kirjan alaotsikko on kertomus parvista. Katkelmia yhdistää kysymys parviälyn merkityksestä ihmiskunnan käytökselle. Biologiasta tuttu parviäly tarkoittaa sitä, että perimä ohjaa yksittäisiä olentoja käyttäytymään parvena niin kuin niillä olisi yhteinen äly ja tahto.

Krohn on soveltanut käsitettä ihmistieteeseen. Tarinoiden taustalla on ajatus siitä, että yksittäisten ihmisten järjetönkin käytös palvelisi jotain ihmisjoukon kannalta mielekästä tarkoitusta.

Mitä lähemmäksi tullaan Suomea ja nykypäivää, sitä varmemmin Krohn poimii järjettömät yksilöt ja oudot ihmisjoukot taiteen ja tieteen piiristä.

Mukana on esimerkiksi Markku Eskelistä muistuttava, täsmäfiktioon uskova kirjailija, jonka vuorovaikutteinen romaani ei löydä lainkaan lukijoita. Piittaamattomuuden politisointia edustaa puolestaan teini-ikäinen filosofi, elämäntavaltaan syyhkijä: uuden sanan suojissa hän katsoo varastamisen olevan kapinaa suuryhtiöitä vastaan.

Mutta niin päiväkohtainen kirjoittaja Krohn ei ole, että hän alkaisi puhumaan suomalaisista tai eurooppalaisista. Parhainta tieteiskirjallisuutta, etenkin Stanislav Lemin mustaa huumoria, Krohn tulee lähelle siinä, että tarinoiden pääosassa on ihmislajin ihmeellinen tarve samastua esineisiinsä ja teorioihinsa.

Krohnin tiede- ja julkisuussatiireissa olennaista on sen esille nostaminen, että järjestöissä ihmiset löytävät oman mediansa. Pienten järjestöjen sosiaalisena kittinä on huhuista, unista ja tarinoista elävä tolkuton innostus sanoihin, joille ei ole vastinetta todellisuudessa.

Eikä Krohn suhtaudu järjestöihmisiin suinkaan pilkallisesti. Päinvastoin, hän tunnistaa heissä 2000-luvun taiteilijaluonteet.

MARKKU SOIKKELI

• Leena Krohn: Mehiläispaviljonki. Kertomus parvista . Teos 2006. 197 s.

TS/Teos / Mikael Böök<br />Leena Krohnin Mehiläispaviljongista voi löytää julkisuudesta tuttuja trendejä.
TS/Teos / Mikael Böök
Leena Krohnin Mehiläispaviljongista voi löytää julkisuudesta tuttuja trendejä.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.